Kirjoituksia ja kommentteja Katalonian poliittisesta tilanteesta

Katalonian Carles Puigdemont ei ole karkulainen tai oikeuden pakoilija

Katalonian maanpaossa elävä 130. presidentti Carles Puigdemont ei ole karkulainen, vaikka häntä varsinkin Espanjan mediassa usein sillä termillä kuvataan. Hän on kyllä maanpakolainen mutta hän ei ole missään vaiheessa karannut tai pakoillut oikeutta.

Oikeudenkäynti Katalonian poliittisia vankeja ja itsenäistymisliikkeen johtajia vastaan alkoi Madridissa Espanjan korkeimmassa oikeudessa 12. helmikuuta. Syytetyiden penkillä istuu entinen Katalonian varapresidentti ja suurin osa hallituksesta, parlamentin puhemies sekä itsenäistymistä ajavien kansalaisjärjestöjen johtajat. Todellisuudessa syytettynä on kuitenkin Katalonian kansa ja sen itsemääräämisoikeus. Suurin osa syytetyistä on ollut jo melkein vuoden, osa jopa yli vuoden, kohtuuttomassa tutkintavankeudessa ilman oikeudenkäyntiä. Heidän poliittisia oikeuksiaan Katalonian parlamentin nykyisinä jäseninä on myös toistuvasti rikottu.

Espanjan rikoslainkin edellyttämää väkivaltaa ei koskaan tapahtunut. Kapinasyytteet, joiden pohjalta syytetyille vaaditaan jopa 10-25 vuoden vankeustuomioita, ovat perusteettomia, ylimitoitettuja sekä selkeästi poliittisia. Ainoa väkivaltaan v. 2017 syksyllä sortunut taho oli Espanjan poliisi kovilla otteillaan kansanäänestyspäivänä 1. lokakuuta. On selvää, että Euroopan unionissa on poliittisia vankeja ja Espanjassa käydään parasta aikaa poliittista oikeudenkäyntiä, joka tulee määrittämään Espanjan ja Katalonian välistä suhdetta dramaattisella tavalla.

Syytetyiden penkillä ei kuitenkaan istu Carles Puigdemont, eikä osa hänen ministereistään, jotka lähtivät maanpakoon puolitoista vuotta sitten. Presidentti Puigdemont valitsi maanpaon pystyäkseen jatkamaan poliittista toimintaa sekä levittämään sanomaa Katalonian rauhanomaisesta kamppailusta ympäri Eurooppaa. Hänen omien sanojensa mukaan hän ei ”pakoillut oikeutta” vaan ”saapui Euroopan ytimeen saadakseen oikeutta”.

Voidaanko Puigdemontin sanoa pakoilleen oikeutta? Ei voida. Espanjan hallitus erotti hänet ja hänen hallituksensa virasta perustuslain poikkeuspykälään nojaten 27.10.2017 välittömästi Katalonian parlamentissa annetun itsenäistymisjulistuksen jälkeen. Presidentti ei ryhtynyt yrittämään itsenäistymisen toimeenpanemista tietäen sen johtavan kansanäänestyspäivänä nähdyn poliisiväkivallan toisintoon vaan poistui Kataloniasta Ranskan kautta Belgiaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 29.-30.10. Tällöin häntä vastaan ei oltu vielä nostettu mitään syytteitä, ainoastaan erotettu virasta.

Puigdemont saapui Belgiaan 30.10. vapaana miehenä. Kapinasyytteet Puigdemontin hallitusta vastaan esitettiin Espanjan yleisen syyttäjän toimesta myöhemmin samana päivänä. Korkein oikeus hyväksyi ne 31.10. ja kutsui syytetyt oikeuden eteen Madridiin torstaina 2.11. Puigdemont ilmoitti lakimiehensä välityksellä korkeimmalle oikeudelle missä hän on.

Päätettyään vangita paikalle tulleet ministerit, Espanjan korkein oikeus antoi kansainväliset pidätysmääräykset presidentti Puigdemontista sekä muita maanpakoon lähteneistä. Puigdemontin lakimiehet sopivat Belgian syyttäjänviraston kanssa, että presidentti saapuu poliisiasemalle Brysselissä sunnuntaina 5.11. ja hän teki niin. Belgian tuomioistuimet ryhtyivät välittömästi tutkimaan Espanjan luovutuspyyntöä mutta päästivät Puigdemontin ja muut vapaalle jalalle. Heidän täytyi vaan kertoa oikeudelle olinpaikkansa sekä tulla oikeuden eteen kutsuttaessa eivätkä he saaneet poistua Belgiasta. Puigdemont noudatti oikeuden määräyksiä täysin. Tässä kohtaa hän ei enää olisi saanutkaan palata Espanjaan.

Joulukuussa 2017 alkoi näyttää siltä, että Belgia ei tule luovuttamaan Puigdemontia Espanjaan, jolloin välttääkseen nöyryyttävän tuomion ja mahdollistaakseen uuden pidätysmääräyksen antamisen myöhemmin, Espanjan korkein oikeus veti pois kansainvälisen pidätysmääräyksen. Tämän hyvin poikkeuksellisen päätöksen jälkeen presidentti oli vapaa liikkumaan ympäri Eurooppaa paitsi tietenkin palata Espanjaan missä kansallinen pidätysmääräys oli vielä voimassa. Espanjaan palaamatta jättäminen ei kuitenkaan ole rikos. Puigdemontilla on samat ihmisoikeudet sekä EU-kansalaisen oikeuden kuin muillakin ja hän saa asua Belgiassa, missä hänen kotiosoitteensa Waterloossa sittemmin on ollutkin.

Pidätysmääräyksen poistuttua presidentti matkasi alkuvuodesta 2018 Tanskaan sekä Sveitsiin ja tuli myös Suomeen maaliskuussa kansanedustaja Mikko Kärnän kutsumana. Allekirjoittanut oli tiiviisti mukana vierailun toteuttamisessa. Suomen vierailun aikana Espanjan korkein oikeus antoi kansainvälisen pidätysmääräyksen uudestaan perjantai-iltana 23.3. Presidentti päätti palata etuajassa Belgiaan koska se on hänen pysyvä asuinpaikkansa. Poistuessaan Suomesta Ruotsiin pidätysmääräystä ei oltu vielä pantu toimeen Suomen poliisin toimesta eikä etsintäkuulutusta annettu vaan tämä tapahtui myöhemmin lauantaina 24.3. Presidentillä, hänen lähipiirillään tai juuri kellään muullakaan poliisiviranomaisia lukuun ottamatta ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa varmaa tietoa pidätysmääräyksen tai etsintäkuulutuksen tilasta Suomessa vaan nämä tiedot selvisivät myöhemmin lauantaina, kun KRP niistä tiedotti. Silloin presidentti oli jo poistunut Suomesta. Puigdemontin lakimiehet ilmoittivat Belgian syyttäjänvirastolle, että Puigdemont saapuu Belgiaan sunnuntaina 25.3. ja ilmoittautuu välittömästi poliisiasemalle, jotta luovutusprosessi voidaan Belgian tuomioistuimissa käynnistää uudelleen.

Espanjan tiedusteluviranomaisten jäljitettyä presidenttiä Belgiasta vastaan lähtenyttä ajoneuvoa, Puigdemontin paluu osattiin aavistaa Tanskan ja Saksan rajalla, jonka ylitettyään Saksan poliisi pysäytti ajoneuvon ja pidätti presidentin. Puigdemont oli kaksi viikkoa tutkintavankeudessa Neumünsterin vankilassa mistä hänet päästettiin vapaalle jalalle odottamaan luovutuspäätöstä 6.4. Jälleen kerran hänen piti kertoa oikeudelle olinpaikkansa, saapua oikeuden eteen kutsuttaessa sekä pysyä Saksassa.

Schleswig-Holsteinin alueoikeus käsitteli Puigdemontin luovutusta pitkään ja kun alkoi näyttää siltä, että oikeus myöntyisi luovutukseen ainoastaan julkisten varojen väärinkäytön perusteella hyläten kapinasyytteen, Espanjan korkein oikeus veti toisen kerran kansainvälisen pidätysmääräyksen pois 19.7. Toinen vaihtoehto olisi ollut hyväksyä Puigdemontin luovutus pelkästään julkisten varojen väärinkäytön perusteella mutta silloin häntä ei olisi voitu syyttää kapinasta ja se olisi myöskin romuttanut parasta aikaa käynnissä olevan oikeudenkäynnin. Miten ministeriä voidaan syyttää kapinasta, jos päähenkilöä eli presidenttiä syytetään vain julkisten varojen väärinkäytöstä? Pitää myös muistaa, että mikäli Espanja olisi hyväksynyt luovutuksen, Puigdemont olisi vielä voinut estää luovutuksen julkisten varojen väärinkäytön – mitä sitäkään ei koskaan tapahtunut – perusteella valittamalla onnistuneesti Saksan perustuslakituomioistuimeen.

Palattuaan heinäkuun lopulla Belgiaan, Puigdemont on jälleen ollut vapaa mies ja vapaa kiertämään ympäri Eurooppaa ja niin hän on tehnytkin vieraillen noin kymmenen kertaa eri valtioissa viimeisen puolen vuoden aikana. Espanja odottelee koska se kokeilee onneaan kolmannen kerran ja aktivoi kansainvälisen pidätysmääräyksen uudestaan. Todennäköisesti näin tulee tapahtumaan ensi kesänä, kun oikeudenkäynti Madridissa etenee tuomioiden antamisvaiheeseen. Puigdemontin lakimiehet ovat valmiina. Kun kansainvälinen pidätysmääräys annetaan kolmannen kerran, se todennäköisesti tullaan vetämään pois myös kolmannen kerran.

Espanja on tehnyt itsensä naurunalaiseksi kansainvälisen pidätysmääräyksen politisoimisessa. En ole tietoinen yhdestäkään toisesta vastaavasta tilanteesta missä pidätysmääräys olisi annettu kahdesti ja vedetty pois kahdesti ennen lopullista päätöstä luovutusta pohtivassa maassa mahdollistaen pidätysmääräyksen uudelleenaktivoimisen taktisista syistä myöhemmin. Tämä on yksi elementti monien joukossa mikä tekee syytteistä ja oikeudenkäynnistä Katalonian johtajia vastaan farssin.  

 

Janne Riitakorpi

Kirjoittaja on politiikan tutkija, joka on seurannut Katalonian tilannetta pitkään. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Aika vahva väite otsikolta kun ottaa huomioon että Puidgemont lähti Espanjasta kovalla kiireellä pakoon häntä koipien välissä välttääkseen tulevan oikeudenkäynnin. Se että Puidgemont tietää häneen kohdistuvista syytteistä Espanjassa eikä edelleenkään uskalla mennä niihin vastaamaan, kertoo jonkin tason pelkuruudesta. Kavereiden jättäminen pulaan ja oman nahkansa pelastaminen selvällä maanpakoilulla kertoo myös epäluotettavuudesta ja raukkamaisuudesta. Kaikki ominaisuuksia joita tuskin ihaillaan edes omien joukossa.

Käyttäjän janneriitakorpi1 kuva
Janne Riitakorpi

Maanpaolla Puigdemont on pystynyt kansainvälistämään konfliktia tavalla joka muuten ei olisi ollut mahdollista. Omat arvostavat ja ihailevat häntä siitä.

Mitä tulee oikeudenkäyntiin, se ei yksinkertaisesti ole reilu Espanjassa. Kyse on poliittisesta oikeudenkäynnistä. Puigdemontin "pako" olisi loppunut lyhyeen ja hän istuisi tuolla syytettyjen penkillä jos syytteet olisivat oikeita eivätkä poliittisia. Belgia tai Saksa olisi luovuttanut hänet.

Puidgemontin kanssa maanpakoon lähtivät myös neljä muuta ministeriä. Kaikilla oli sama mahdollisuus, osa valitsi Kataloniassa pysymisen, osa maanpaon. Itseasiassa ministerit Forn, Bassas ja Borras olivat Puigdemontin kanssa Brysselissä 30.10. mutta palasivat Kataloniaan. Ministerit Serret, Comin ja Ponsati olivat siellä 30.10. ja jäivät sinne. Ministeri Puig seurasi presidenttiä maanpakoon vasta päivää myöhemmin. Maanpakoon on myös lähtenyt ERC puolueen johtaja Marta Rovira, joka on Sveitsissä ja olisi muuten tuolla Madridissa nyt.

Toimituksen poiminnat