Kirjoituksia ja kommentteja Katalonian poliittisesta tilanteesta

Katalonian parlamentin avausistunto jännittävissä tunnelmissa

Kataloniassa 21.12. järjestetyissä vaaleissa valittu uusi parlamentti pitää ensimmäisen istuntonsa huomenna keskiviikkona 17.1. Istunnon ajankohdan on määrännyt Espanjan pääministeri Rajoy sillä kaikki normaalisti Katalonian aluepresidentille kuuluneet virkaoikeudet siirtyivät hänelle sen jälkeen kun Espanjan perustuslain artikla 155 otettiin käyttöön ja Katalonia alistettiin keskusvallan komentoon.

Katalonian parlamentin edellinen toimintakausi päättyi 27.10.2017 hyväksyttyyn symboliseksi jääneeseen itsenäistymisjulistukseen sekä sitä seuranneisiin poikkeustoimiin jolloin Espanjan hallitus hajotti parlamentin ja määräsi uudet vaalit. Toimintakausi oli alkanut syksyllä 2015 itsenäistymissiirtymäkauden julistuksella, jonka Katalonian parlamentti antoi 9.11.2015. Itsenäistymistä kannattavat puolueet olivat voittaneet ehdottoman paikkaenemmistön parlamenttiin 48 % kaikista annetuista äänistä syyskuun 2015 vaaleissa. Itsenäistymistä vastustavat puolueet saivat tuolloin 39 % äänistä.  Vaikeiden itsenäistymisliikkeen sisäisten neuvotteluiden jälkeen Carles Puigdemont nousi kompromissina aluepresidentiksi tammikuussa 2016 ja lupasi vievänsä Katalonian itsenäistymisen kynnykselle. Syksyllä 2016 siirtymäkauden tiekarttaa päivitettiin lisäämällä siihen sitova kansanäänestys itsenäistymisestä, joka järjestettäisiin Espanjan hyväksynnällä tai ilman syksyyn 2017 mennessä.

Viime syksyn tapahtumien jälkeen itsenäistymisliike voitti 21.12. pidetyt vaalit ja säilytti parlamenttienemmistönsä lähes tulkoon samalla prosenttiosuudella äänistä kuin 2015. Äänestysaktiivisuus nousi kuitenkin kaikkien aikojen ennätykseksi 79 %. Itsenäistymistä kannattavan vaihtoehdon tai puolueiden absoluuttinen äänimäärä on ollut koko ajan nousussa ja ylitti ensimmäistä kertaa kahden miljoonan niin 1. lokakuuta järjestetyssä kansanäänestyksessä kuin vielä korkeampana miltei 2,1 miljoonassa viimeisimmissä aluevaaleissa.

Kukaan viime aikoina itsenäistymisliikettä äänestänyt tuskin muuttaisi kantaa jos Espanja suostuisi Skotlannin ja Quebecin tapaiseen oikeaan kansanäänestykseen kun taas jotkut tällä hetkellä vastustavista saattaisivat niin tehdä jos kyseessä olisi Espanjan tunnustama oikea legiitiimi vaihtoehto, jota edistämällä ei joudu vankilaan. Kyllä Espanja osaa laskea eikä siksi suostu oikeaan kansanäänestykseen. Katalonian "ongelma" on tällä hetkellä pahempi kuin mitä se oli puoli vuotta sitten eikä se siitä helpommaksi muutu ellei Espanja suostu neuvotteluihin itsenäistymisliikkeen (joka edelleen omaa parlamentaarisia enemmistöjä ja pyrkii nyt muodostamaan Katalonian seuraavan aluehallituksen) kanssa.

Katalonian parlamentin ensimmäinen istunto pidetään siis huomenna 17.1. Tilannetta varjostaa se että kolme valittua kansanedustajaa (mukaan lukien erotettu varapresidentti ja ERC puolueen johtaja Oriol Junqueras) ovat edelleen täysin kohtuuttomassa tutkintavankeudessa täysin kohtuuttomien kapinasyytteiden vuoksi. Heille ei edes myönnetty siirtoa vankilaan lähemmäksi Barcelonaa jotta he voisivat osallistua parlamentin toimintaan, joka rikkoo heidän perusoikeuksiaan. Kyse on kuitenkin tutkintavankeudesta. Heitä ei ole tuomittu vielä mm. virkakieltoon. Vangittujen lisäksi viisi valittua kansanedustajaa (mukaan lukien Katalonian erotettu aluepresidentti Carles Puigdemont) ovat maanpaossa Belgiassa. Heitä uhkaa Espanjassa samat syytteet. Alun perin Espanja määräsi heistä kansainvälisen pidätysmääräyksen mutta kun alkoi näyttämään siltä ettei Belgian tuomioistuin luovutukseen suostuisi tai ainakin se rajoittaisi Espanjan korkeinta oikeutta hylkäämällä kapina- ja kapinaan yllyttämissyytteet, Espanja veti kansainvälisen pidätysmääräyksen pois välttäen lisänöyryytyksen.

Päätöksessään evätä vangittujen kansanedustajien oikeus osallistua Katalonian parlamentin istuntoihin Espanjan korkeimman oikeuden tuomari totesi että Katalonian parlamentin työsääntöjen mukaisesta äänioikeuden delegoimisesta tekee päätöksen Katalonian parlamentin puhemiesneuvosto. Kyseistä pykälää on käytetty ainoastaan sairastapauksissa eikä ole selvää mahdollistaako se vangittujen puhumattakaan maanpaossa olevien kansanedustajien äänien delegoimisen heidän valitsemille kansanedustajille. Kaikki vangitut ja maanpaossa olevat kansanedustajat ovat ottaneet parlamenttipaikkansa virallisesti vastaan edustajan välityksellä mutta he voivat koska tahansa luopua paikastaan varamiehensä hyväksi - tämä saattaa tulla tarpeen.

Huomenna Katalonian parlamentti valitsee itselleen uuden puhemiehen sekä puhemiesneuvoston. Puhemiehestä äänestetään ensin erikseen, sitten samalla äänestyksellä 1. ja 2. varapuhemies ja tämän jälkeen yhdellä samalla äänestyksellä puhemiesneuvoston neljä muuta jäsentä. Avausistuntoa johtaa ns. ikäpuhemiesneuvosto, jossa vanhin kansanedustaja toimii puhemiehenä ja hänellä on apunaan kaksi nuorinta kansanedustajaa. Vanhin kansanedustaja on ERC:n Ernest Maragall, josta povataan myös todennäköistä seuraavaa varsinaista puhemiestä koska Carme Forcadell on todennut ettei hän ole käytettävissä koska myös häntä vastaan käynnissä oleva kapinaoikeudenkäynti rajoittaa hänen toimintavapauttaan. Myös muita nimiä on ollut liikkeellä esim. Roger Torrent. Myös kaksi nuorinta kansanedustajaa ovat ERC:sta joten ikäpuhemiesneuvosto on itsenäistymisliikkeen käsissä.

Päätöksen äänten delegoimisesta puhemiesneuvoston valintaa tehdessä tekee nimittäin juuri tämä ikäpuhemiesneuvosto. Espanjan pääministeri Rajoy sanoi tänään että mikäli ikäpuhemiesneuvosto sallii äänten delegoimisen maanpaossa oleville kansanedustajille, Espanjan hallitus valittaa siitä perustuslakituomioistuimeen. Hän ei kuitenkaan maininnut vangittuja kansanedustajia vaikka Ciudadanos ja PP Kataloniassa ovat sitä mieltä ettei heidänkään kuuluisi saada delegoida ääniään.

Vasemmistokoalitio CatComu, jolla on 8 paikkaa parlamentissa ei todennäköisesti kannata Ciudadanoksen ehdokasta parlamentin puhemieheksi. Itsenäistymistä kannattavilla puolueilla on yhteensä 70 paikkaa mutta tosiaan 3 vankilassa ja 5 maanpaossa. 65 paikkaa (siis että vankilassa olevat saavat delegoida äänensä mutta maanpaossa olevat eivät) riittää enemmistöön koska Ciudadanoksen ehdokas saa taakseen vain 57 ääntä (Ciudadanos, sosialistit ja PP). Itsenäistymisliikkeelle riittää 62 paikkaa (eli että vankilassa olevat eivät saa myöskään delegoida ääniään) myös jos CatComu ei tue unionistien ehdokasta. Mikäli CatComu antaisi tuen unionistien ehdokkaalle silloin tulos olisi tasan 65-65 jolloin isomman parlamenttiryhmän ehdokas (tässä tapauksessa Ciudadanos) voittaisi. Samoin luonnollisesti jos itsenäistymistä kannattava ehdokas saisi ainoastaan 62 paikkaa. Ciudadanos on yrittänyt neuvotella CatComun kanssa myös sellaisesta vaihtoehdosta missä CatComun ehdokas valittaisiin parlamentin puhemieheksi vastineeksi heidän muusta tuesta unionisteille. CatComu ei ole lähtenyt tähän mukaan mutta jos näin kävisi niin 65-65 tasapeli ei riitä koska tällöin ERC:n ehdokkaalla (parlamentin puhemies tulee olemaan ERC:n ehdottama, aluepresidentti Junts per Catalunyan) on takanaan isompi parlamenttiryhmä kuin CatComun.

Yhteenvetona: Katalonian parlamentin seuraava puhemies tulee itsenäistymisliikkeestä kaikissa muissa tilanteissa kuin että a) ainoastaan vankilassa olevat saavat delegoida tai kukaan ei saa delegoida ja CatComu tukee unionistien ehdokasta (joka lienee edellisen parlamentin 2. varapuhemies José María Espejo-Saavedra) tai b) kukaan ei saa delegoida ja unionistit äänestävätkin CatComun ehdokasta (joka on Juan Josep Nuet).

Koska ikäpuhemiesneuvosto on itsenäistymisliikkeen käsissä, se saattaa antaa delegointioikeuden myös maanpaossa oleville kansanedustajille (jota ei siis ole kielletty, kyseessä on ennakkotapaus) mikä johtaa siihen että asiasta valitetaan Espanjan perustuslakituomioistuimeen, joka pahimmassa tapauksessa mitätöi istunnon jolloin äänestys on uusittava. Jos näin käy, maanpaossa olevat kansanedustajat voivat luopua parlamenttipaikoistaan varamiesten hyväksi ja varmistaa itsenäistymistä kannattavan puhemiehen valinnan. Ja jos joku miettii sitä miksi parlamentissa on oltava itsenäistymistä kannattava puhemies niin yksinkertaisesti sen takia että itsenäistymistä kannattavilla puolueilla on parlamentissa enemmistö joten on luonnollista että se enemmistö valitsee puhemiehen. Vangitut ja maanpaossa olevat kansanedustajat nyt vain hankaloittavat tilannetta. Vaalitulos on selkeä.

Toinen vielä isompi kysymys on sitten Katalonian aluepresidentin (joka nimittää aluehallituksen) valinta josta järjestetään ensimmäinen äänestys 10 arkipäivän kuluessa parlamentin avausistunnosta eli 30. tammikuuta. Siinä ehdokkaan on saatava vähintään 68 ääntä valituksi tullakseen. Toisessa äänestyksessä joka järjestetään 31. tammikuuta valintaan vaaditaan enemmän ääniä puolesta kuin vastaan. Tästä käynnistyy kahden kuukauden määräaika ja mikäli aluepresidenttiä ei ole valittu maaliskuun loppuun mennessä ajautuu Katalonia uusiin aluevaaleihin. Espanjan perustuslain artiklan 155 poikkeustoimet pysyvät myös voimassa niin kauan kunnes Kataloniassa astuu uusi hallitus virkaansa. Näin todettiin Espanjan parlamentin ylähuoneen senaatin hyväksymässä päätöksessä. 

Itsenäistymisliikkeen itseoikeutettu ehdokas aluepresidentiksi on Carles Puigdemont kolmesta syystä: 1) itsenäistymistä kannattavat puolueet säilyttivät parlamenttienemmistonsä, 2) Puigdemontin puolue oli isoin itsenäistymistä kannattava puolue ja 3) Puigdemontin erottanutta perustuslain artiklaa 155 kannattaneet puolueet hävisivät vaalit.

Kysymys kuuluu pystytäänkö häntä valitsemaan uudestaan koska hän ei voi palata Kataloniaan. Mikäli Puigdemont astuu Espanjan kuningaskunnan maakamaralle hänet pidätetään välittömästi. Tähän liittyy nyt useampi oleellinen asia. Ensinnäkin Katalonian parlamentin työjärjestys edellyttää että aluepresidenttiehdokas esittelee hallitusohjelmansa parlamentille ennen äänestystä. Parlamentin lakimiehet ovat nyt tulkinneet että tämä tarkoittaa paikalla fyysisesti olemista eikä esim. videon välityksellä tai toisen lukema puhe riitä. Päätöksen tekee kuitenkin parlamentin puhemiesneuvosto johon tullee itsenäistymistä kannattava enemmistö. Tämä siitä syystä että 1. ja 2. varapuhemiesten äänestyksessä eniten ääniä saa Ciudadanoksen ehdokas ja toiseksi eniten Puigdemontin Junts per Catalunyan ehdokas. Neljän muun puhemiesneuvoston jäsenen äänestyksessä Ciudadanos, Junts per Catalunya, ERC ja PSC saavat kukin yhden. Yhteensä siis 4 itsenäistymistä kannattavaa jäsentä ja 3 vastustavaa.

Mikäli parlamentin puhemiesneuvosto sallii Puigdemontin valinnasta äänestyksen (jossa tulee uudestaan sitten vielä nuo äänten delegointikysymykset esille) sen jälkeen kun hän on esitellyt ehdokkuudensa videon tai edustajan välityksellä, päätöksestä tullaan taas valittamaan perustuslakituomioistuimeen, joka voi mitätöidä valinnan. Toisaalta pitää muistaa että syyskuussa hyväksyttyihin kansanäänestyslakiin sekä oikeusjärjestelmän jatkuvuuslakiin käytetty ns. nopea hyväksymismenettely lopulta sallittiin Espanjan perustuslakituomioistuimen toimesta vaikka lait itsessään mitätöitiin. Nopeaa hyväksymismenettelyä saatetaan pystyä käyttämään työjärjestyksen muuttamiseksi sikäli mikäli perustuslakituomioistuin mitätöi Puigdemontin valinnan ensimmäisellä kerralla. Tämä on kaikki hieman absurdia. Työjärjestyksen pitäisi venyä mahdollistamaan aluepresidentin valinta etänä jos se on demokraattisesti valitun parlamentin enemmistön tahto. Mutta kuten olemme nähneet: Katalonian tulevaisuutta koskevat päätökset tehdään valitettavasti Espanjan hallituksen kokouksissa sekä perustuslakituomioistuimen tuomareiden kesken - ei Katalonian kansan toimesta.

Mikäli Puigdemont kuitenkin onnistutaan valitsemaan aluepresidentiksi eikä valintaa mitätöidä (ja Espanjan hallitus suostuu poistamaan artiklan 155 toimenpiteet) pystyykö Puigdemont johtamaan Kataloniaa etänä Brysselistä? Vastaus on kyllä. Hän todennäköisesti nimittäisi vangitun Oriol Junquerasin varapresidentiksi mutta koska hän pystyy johtamaan hallitusta vielä huonommin vankilasta täytyy nimittää Katalonian itsehallintolain mahdollistava Conseller en Cap (eräänlainen pääministeri tai ensimmäinen ministeri) johtamaan päivittäistä hallitustyöskentelyä Barcelonassa. Ministereiksi on myös valittava sellaiset henkilöt jotka pystyvät johtamaan aluehallinnon ministeriöitä paikan päällä. On esitetty että Brysselissä maanpaossa olevat entiset ministerit valittaisiin salkuttomiksi ministereiksi. On myös mahdollista että aluehallitus nimitetään ensin symbolisesti täysin samassa kokoonpanossa kuin ennenkin ja tämän jälkeen välittömästi tehdään tarvittavat muutokset. Puigdemont pystyy nykyaikana aivan mainiosti koordinoimaan hallituksen isoja päätöksiä Skypen välityksellä Belgiasta ja Conseller en Cap voisi matkustaa usein hänen luokseen. Päivittäinen hallitustyön johto olisi kuitenkin Conseller en Capin vastuulla.

ERC:n kakkosnimi Marta Rovira olisi tässä skenaariossa todennäköinen Conseller en Cap. Pitää nyt kuitenkin muistaa että huomattavasti todennäköisempi tilanne on Espanjan vastustuksesta johtuva Puigdemontin valinnan estäminen ja tilanteen jumittaminen tuomioistuinten toimesta. Tässä skenaariossa itsenäistymisliikkeen on mietittävä valitaanko kokonaan uusi aluepresidentti ja aluehallitus vai mennäänkö uusiin vaaleihin. Uudet vaalit eivät ole hyvä vaihtoehto varsinkin koska jos näin käy, Espanjan hallitus jatkaa Katalonian aluehallinnon kontrollia. Arvelen että jos Puigdemont tekee siirron taustalle ja jatkaa "Katalonian tasavallan legitiiminä presidenttinä", Junts per Catalunya nimittää uuden aluepresidenttiehdokkaan ja ERC saa varapresidentin paikan (Rovira tai sitten Junqueras mutta olisi luontevaa että tässä tilanteessa myös Junqueras astuu syrjään samasta syystä kuin Puigdemont). On toki mahdollista että aikaisemmin esittelemäni skenaario tehtäisiinkin toistepäin eli Puigdemont valittaisiin Conseller en Capiksi uuteen aluehallitukseen koska Espanja esti hänen aluepresidenttivalinnan. Puigdemont olisi tällöin uudessa hallituksessa kuitenkin virallisessa asemassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat