Kirjoituksia ja kommentteja Katalonian poliittisesta tilanteesta

Katalonian itsenäistymisjulistuksen toimeenpanemisesta

Espanjan puolustusministeri María Dolores de Cospedal sanoi tänään 6.1. että Espanjan armeija oli valmistautunut kaikkiin tilanteisiin ja myös toimimaan Kataloniassa viime syksynä 27.10. annetun yksipuolisen itsenäistymisjulistuksen jälkeen. Hurja kommentti ja tuomittava asia. Tämä lausunto tukee monia epäsuorasti syksyn aikana tehtyjä uhkauksia. En usko että mitään suoraa kulissien takana tehtyä uhkausta "kuolemista kaduilla" olisi ollut mutta ilmapiiri oli hyvin synkkä. Entisen Espanjan armeijan upseerin esittämät ajatukset psykologisen sodankäynnin keinoista eivät vaikuta kaukaa haetuilta. 

Jos Katalonian aluehallitus olisi yrittänyt toimeenpanna Katalonian parlamentin 27.10. julistamaa itsenäisyyttä se olisi johtanut pahimmassa tapauksessa Espanjan armeijan väliintuloon sekä näihin edellä mainittuihin kuolemiin kaduilla. Tämä ei ole liioittelua. Olin paikan päällä. En puhu sisällissodasta vaan yhteydenotoista Katalonian laillista hallitusta suojelevien mielenosoittajien ja Espanjan turvallisuusjoukkojen välillä. Yhteydenotoista jotka olisivat voineet johtaa myös prosessin ensimmäisiin marttyyreihin. Ristiriita Katalonian omien poliisivoimien asemasta olisi myös voinut kärjistyä. 

Päätös olla toimeenpanematta itsenäistymisjulistusta oli aluepresidentti Puigdemontille yksi erittäin vaikean syksyn helpoimmista. Sitä ei edes vakavasti harkittu. Suunnitelmat itsenäistymisen varalle eivät sopineet kontekstiin missä Espanjalla oli tuhansia ylimäääräisiä poliiseja Kataloniassa ja armeija valmiudessa. Epäsuoria uhkauksia, joita esim. nämä Cospedalin vihjaukset nyt jälkikäteen tukevat, oli siis lisäksi olemassa. Armeijan korkeat komentajat sekä myös puolustusministeri itse totesivat useassa otteessa armeijan turvaavan Espanjan yhtenäisyyden.

Todellisuudessa itsenäistymisen toimeenpanemisesta ei puhuttu yömyöhään venyneissä itsenäistymisjulistusta edeltäneissä neuvotteluissa vaan erimielisyyttä oli lähinnä siitä tulisiko Puigdemontin yrittää määrätä uudet aluevaalit jos Espanjan hallitukselta saataisiin takuut perustuslain artiklan 155 toimeenpanon välttämisestä vai annettaisiinko parlamentin päättää itsenäistymisjulistuksesta ja sen jälkeen sopeuduttaisiin poikkeustoimiin sekä edessä oleviin uusiin vaaleihin (joiden ei toki siinä tilanteessa vielä tiedetty tulevan jo ennen vuoden vaihdetta) parhaimman mukaan.

Itsenäistymisjulistusta kohti eteneminen mm. Puigdemontin julistama itsenäistymisjulistuksen vaikutusten jäädyttäminen 10.10. oli (epäonnistunut) yritys Espanjan saamiseksi neuvottelupöytään ja/tai kansainvälisen välittäjän mahdollistamiseksi. Sellaista siitä ei tullut mutta se jää yhtenä virstaanpylväänä Katalonian itsenäistymisprosessin historiaan, jota tullaan todennäköisesti kirjoittamaan vielä vuosia ja ehkä vuosikymmeniä. Toisaalta julistus oli myös ainoa reitti ulos tilanteesta rikkomatta itsenäistymisliikkeen yhtenäisyyttä. Espanjan hallitus nimittäin oli joka tapauksessa ottamassa käyttöön perustuslain artiklan 155 poikkeustoimet, jotka muuten rikkovat räikeästi itse Espanjan perustuslakia. Yllätys yllätys, Espanjan perustuslakituomioistuin panttaa edelleen valituksen käsittelyynottoa koska se tarkoittaisi toimien tilapäistä lakkauttamista. Asia käsitellään vasta kun poikkeustoimet ovat päättyneet, jonka ajankohta taas riippuu siitä koska Kataloniassa onnistutaan muodostamaan uusi hallitus. Valitukset ovat tehneet Podemos sekä Katalonian hajotetun parlamentin pysyväiskomitea.

Katalonian tasavalta ei synny väkivallan kautta. Itsenäistymisjulistuksen toimeenpanemisen yrittäminen olisi nimittäin tarkoittanut erittäin aktiivista institutionaalista vastarintaa sekä rauhanomaisista mutta valtavista mielenosoituksista koostuvan kansannousun eli eräänlaisen "Katalonian kevään" instituutioiden tueksi koska Espanja oli valmis käyttämään turvallisuusjoukkojaan. Tämä nähtiin jo kansanäänestyspäivän poliisiväkivallassa. Mitä olisi tapahtunut jos Puigdemont olisi linnoittautunut Palau de la Generalitatiin tai Katalonian parlamenttiin satojen tuhansien ihmisten ympäröidessä rakennukset? Olisiko Espanjan poliisi rynnäköinyt sisälle suorittamaan pidätykset? Suunnitelmat olivat valmiina. Tilanne Barcelonan kaduilla olisi voinut eskaloitui nopeasti. Mitä jos Puigdemont olisi antanut Katalonian poliisille käskyjä itsenäistymisjulistuksen jälkeen? Itsenäistymisliikkeen mandaatin on oltava vahvempi että tällaista vakavasti harkittaisiin. Enkä usko että se olisi riskien arvoista edes siinä tilanteessa. Katalonian poliittisen johdon saamat kapinasyytteet ovat pöyristyttäviä koska mitään tällaista ei koskaan tehty. Katalonian itsenäistymisliike on ollut koko historiansa ajan täysin väkivallaton ja demokraattinen. Puigdemontin sanoin: jos tasavallan täytyisi syntyä väkivallan kautta - vaikka väkivallasta olisivatkin vastuussa muut - tasavallan luominen saisi jäädä. Tätä korosti viimeksi vangittu varapresidentti Oriol Junqueras oikeuden edessä 5.1. vahvistaessaan jälleen sitoutumisensa poliittisten näkemystensä edistämiseen demokraattisia ja laillisia reittejä pitkin. Silti hänen jo yli kaksi kuukautta kestänyttä tutkintavankeuttaan jatkettiin.

Puigdemont oli valmis hajottamaan parlamentin (ja samalla itsenäistymisliikkeen) jos Espanjan pääministeri Rajoy olisi ilmoittanut hänelle että sillä voitaisiin välttää Katalonian aluehallinnon haltuunotto. Tähän pyrkivät myös useat Espanjan sisäiset sovittelijat. Torstain 26.10. tapahtumat olivat Puigdemontin Hail Mary dialogin mahdollistamiseksi. Kun Espanjan hallitus ei perääntynyt, Puigdemontilla ei ollut mitään intressiä toimia valtaosaa omista kannattajistaan ja tukijoistaan vastaan. ERC ja myös monet Puigdemontin oman puolueen edustajat pöyristyivät siitä että Puigdemont edes harkitsi uusien vaalien määräämistä itse. Katalonian parlamentin julistettua itsenäisyyden perjantaina 27.10., Puigdemont piti puheen parlamentin pääaulan portailla ja jatkoi vetoamistaan rauhan ja dialogin puolesta. Itsenäistymisjulistuksen toimeenpanemiseksi ei tehty mitään. Edes Espanjan lippua ei laskettu Palau de la Generalitatin yltä. Käsittääkseni merkittävin Katalonian instituutio, joka laski Espanjan lipun salosta itsenäistymisjulistuksen jälkeen oli Gironan kaupunginvaltuusto. Pian Katalonian aluehallitus olikin jo vankilassa tai maanpaossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat