*

Kirjoituksia ja kommentteja Katalonian poliittisesta tilanteesta

Kataloniassa poikkeukselliset hallitusneuvottelut

Vaikka Katalonian itsenäistymistä kannattavat puolueet säilyttivät enemmistönsä alueparlamentissa 21.12. käydyissä vaaleissa, hallituksen muodostaminen ei tule olemaan yksinkertaista. Tässä katsaus siihen mitä Kataloniassa on luvassa seuraavien viikkojen aikana.

Isoin kysymys on se kenet itsenäistymisenemmistöinen parlamentti valitsee aluepresidentiksi. Espanjan hallituksen määräämät perustuslain artiklan 155 poikkeustoimet ovat voimassa kunnes uusi aluehallitus astuu virkaansa. Silloin ne poistuvat automaattisesti voimasta kuten senaatti päätöksessään määrittelikin. Hankaluutta tilanteeseen luo se että JxCAT:n presidenttiehdokas Carles Puigdemont sekä neljä muuta valittua kansanedustajaa (kaksi JxCAT:sta ja kaksi ERC:sta) on maanpaossa Belgiassa ja ERC:n johtaja Oriol Junqueras sekä kaksi muuta valittua kansanedustajaa (sekä Jordi Ciuxart joka ei ollut ehdolla) ovat vieläkin vankilassa Madridissa.

Katalonian itsehallintolain mukaisesti uuden parlamentin ensimmäisen istunnon ajankohdan päättää virkaatekevä edellinen aluepresidentti. Tämä valta on nyt Espanjan pääministeri Mariano Rajoylla hänen erotettua koko Katalonian aluehallituksen virasta itsenäistymisjulistuksen jälkeen lokakuun lopulla. Rajoy päättää siis koska Katalonian parlamentti kokoontuu ensimmäiseen istuntoonsa vaalien jälkeen. Takarajana on 23. tammikuuta mutta julkisuudessa on spekuloitu että Rajoy kutsuu istunnon jo 15.-19.1. viikolle.

Sitä ennen on kaksi tärkeää päivämäärää: 4. ja 11. tammikuuta. Neljäs päivä Oriol Junqueras on jälleen kuultavana Espanjan korkeimman oikeuden edessä, joka päättää päästetäänkö häntä vapaaksi tutkintavankeudesta takuita vastaan. Junquerasta, entistä sisäministeri Joaquim Fornia (nyt JxCAT:n valittu kansanedustaja) sekä kansalaisjärjestöjen johtajia Jordi Sanchesta (JxCAT:n kakkosnimi heti Puigdemontin jälkeen) ja Jordi Cuixartia lukuunottamatta muut pidätetyt entiset aluehallituksen ministerit päästettiin takuita vastaan vapaaksi joulukuun alkupuolella.

Sillä pääseekö Junqueras vapaaksi vai ei, tulee olemaan vaikutusta hallitusneuvotteluihin. 11. päivä tammikuuta Forn sekä Jordit ovat kuultavana korkeimmassa oikeudessa ja selviää pääsevätkö he tutkintavankeudesta takuita vastaan vai eivät. Silläkin on merkitystä neuvotteluihin.

Isoin kysymys on siis seuraavan aluepresidentin valinta. Sitä ennen on kuitenkin kolme tärkeää asiaa: kansanedustajien valtakirjojen vastaanottaminen, parlamentin puhemiehen valinta sekä parlamentin puhemiesneuvoton valinta. Kansanedustajien valtakirjat voidaan vastaanottaa edustajan välityksellä mutta JxCAT:n ja ERC:n on nyt neuvoteltava se ottavatko vangitut ja maanpaossa olevat kansanedustajat valtakirjojaan vastaan vai siirtävätkö he ne suoraan varamiehilleen. Tämä on oleellista koska jos edustajat eivät pääse osallistumaan fyysisesti parlamentin istuntoon ja äänestämään, itsenäistymistä kannattava enemmistö parlamentissa katoaa.

Puigdemont puhui paljon vaalikampanjan aikana palaamisesta Kataloniaan valittavaksi aluepresidentiksi. Ajatus on palauttaa "legitiimi" perustuslain artiklaa 155 edeltänyt aluehallitus sellaisenaan valtaan (toki muutama ministeri ei ole käytettävissä uudelleen ja Santi Vila täytyy joka tapauksessa korvata). Jos kuitenkin Puigdemont tai kukaan muu Belgiassa maanpaossa olevista entisistä ministereistä astuu jalallaan Espanjan kuningaskunnan alueelle, heidät pidätetään välittömästi. Heidän palauttamisensa valtaan vaatii luovia ratkaisuja. Yksi voisi olla sopimus Espanjan yleisen syyttäjänviraston (joka on Espanjan hallituksen alaisena) tutkintavankeusvaatimuksista ilman takuita luopumisesta jolloin Puigdemont ja muut ministerit todistaisivat oikeiden edessä mutta heidät päästettäisiin vapaaksi takuita vastaan. Tämä voisi teoriassa olla mahdollista jos tällä hetkellä vangitut Junqueras, Forn ja Jordit päästettäisiin myöskin vapaaksi takuita vastaan. Käytännössä en usko että Espanjan syyttäjänvirasto (hallitus) tähän suostuisi. Näin ollen Puigdemont ei todennäköisesti aio palata Kataloniaan toistaiseksi. Näin hän viittasikin yhdessä kommentissa vaalien jälkeen sanoessaan että vankilasta hän ei voi puolustaa Katalonian instituutioiden legitimiteettiä. Häntä voitaisiin yrittää valita aluepresidentiksi esim. videokuvan välityksellä mutta tällaisen mahdollistamiseen tähtäävä parlamentin työjärjestyksen muutos (jonka itsenäistymistä kannattavat puolueet voivat enemmistöllään ajaa läpi) todennäköisesti estettäisiin valittamalla perustuslakituomioistuimeen. Toinen mielenkiintoinen asia parlamentin työjärjestykseen liittyen on äänivallan delegoiminen. Nykyinen työjärjestys mahdollistaa äänen delegoimisen sairauden tai muun vastaavan toimintakyvyttömyyden vuoksi toiselle kansanedustajalle. Jotta vankilassa tai maanpaossaoleminen hyväksyttäisiin vastaavaksi syyksi täytyisi työjärjestystä muuttaa tai vähintäänkin tulkita nykyistä työjärjestystä leveämmin. Miten tämä tulkinta onnistuu parlamentin ensimmäisessä istunnossa esim. kun ensimmäisenä äänestetään parlamentin puhemiehestä ja puhemiesneuvostosta. Parlamentin ensimmäistä istuntoa johtaa ns. ikäpuhemiesneuvosto joka koostuu vanhimmista ja nuorimmista kansanedustajista. Tässä itsenäistymistä kannattavilla puolueilla on sattuman kautta enemmistö. Tämä ikäpuhemiesneuvosto voi tulkita parlamentin työjärjestyksen mahdollistavan äänten delegoimisen myös vankilasta ja maanpaosta näin ollen turvaten itsenäistymistä kannattavan enemmistön äänestyksessä vaikka kaikki kansanedustajat eivät olisikaan paikalla. Tällainen tulkinta ja sen pohjalta valittu puhemiesneuvosto todennäköisesti kuitenkin haastettaisiin perustuslakituomioistuimeen ja senhän tiedämme mitä siitä seuraa.

Parlamentin puhemiesneuvoston kokoonpano määräytyy vaalituloksen mukaan mutta itse henkilöistä ja parlamentin puhemiehestä äänestetään. Ciudadanos, JxCAT sekä ERC saavat kaikki kaksi edustajaa puhemiesneuvostoon ja PSC yhden. Catalunya en Comu, CUP ja PP eivät saa edustajia puhemiesneuvostoon.

Jos Puigdemont ja ministerit eivät pysty palaamaaan Kataloniaan pidän varsin todennäköisenä että Puigdemontia lukuunottamatta kaikki heistä luopuvat kansanedustajapaikastaan varamiestensä hyväksi. Puigdemont on jätettävä kansanedustajaksi jotta hänet voidaan valita aluepresidentiksi. Ministerien ei tarvitse olla kansanedustajia. Vankilassa olevien kansanedustajien tilanne on hieman yksinkertaisempi. Jos he pääsevät vapaaksi tutkintavankeudesta 4. tai 11.1. he saavat osallistua vapaasti parlamentin istuntoihin ja heidät voidaan valita tehtäviin. Mikäli he jäävät vankilaan, Baskimaasta löytyy ennakkotapaus missä vankilasta on päästetty osallistumaan parlamentin istuntoihin ja istunnon jälkeen henkilö on kuljetettu takaisin vankilaan. Tähän on laillisia perusteita mutta ymmärrettävästi tämä antaa liian ison vallan Espanjan tuomioistuimille tilanteessa jossa itsenäistymistä kannattava enemmistö parlamentissa riippuu siitä pystyvätkö vangitut kansanedustajat osallistumaan äänestyksiin vai eivät.

Joku on kuitenkin valittava aluepresidentiksi. Sen jälkeen kun parlamentin ensimmäinen istunto on pidetty, täytyy ensimmäinen yli 50 % enemmistön vaativa äänestys aluepresidentistä pitää 10 työpäivän kuluessa. Toinen yksinkertaisen enemmistön vaativa äänestys pidetään 2 päivän sisällä tästä 1. äänestyksestä. Jos näissä ei tule valintaa, alkaa kahden kuukauden ajanjakso, jonka aikana aluepresidentti on saatava valituksi. Jos valintaa ei tapahtu huhtikuun alkupuolella vastaan tulevaan deadlineen mennessä, Kataloniassa järjestetään uudet alueparlamenttivaalit kesäkuun alussa.

Mikäli Puigdemont ei onnistu palaamaan Kataloniaan ja häntä ei pystytä valitsemaan poissaolevana tehtäväänsä, herää kysymys kenet valitaan hänen sijastaan? Yksi ERC: kannattama vaihtoehto on se että vankilasta mahdollisesti vapautuva Oriol Junqueras (Katalonian "legitiimi" varapresidentti) valittaisiin tehtävään Puigdemontin varamiehenä. Tämä voi tosiaan tapahtua vaikka hän jäisikin vankilaan koska hänet todennäköisesti päästettäisiin osallistumaan istuntoon. Aluehallitusta ei kuitenkaan pysty vankilasta johtamaan. On myös mahdollista että JxCAT asettaa uuden ehdokkaan aluepresidentiksi olosuhteiden pakosta. Hän voisi olla Jordi Sanchez jos hän pääsee vapaaksi vankilasta tai jopa mahdollisesti Puigdemontin luottonainen Elsa Artadi. ERC saattaa myös ehdottaa Marta Roviraa aluepresidentiksi. Sellainen skenaario on myös mahdollinen missä Puigdemont/Junqueras valitaan jollain tapaa aluepresidentiksi mutta he nimittävät itsehallintolain mukaisen pääministerin (Conseller en Cap) johtamaan aluehallituksen toimintaa. Tässä skenaariossa varapresidenttiä ei välttämättä edes nimetä. Tämä voidaan tehdä myös toistepäin. Jordi Sanchez saatetaan valita Katalonian aluepresidentiksi, Oriol Junqeras uudestaan varapresidentiksi ja Carles Puigdemont poissaolevana Conseller en Capiksi.

JxCAT ja ERC neuvottelevat jo myös uuden aluehallituksen ministereistä. Edellisessä hallituksessa ministerisalkut menivät 60-40 % Puigdemontin puolueen hyväksi mutta nyt todennäköisesti päädytään 50-50 % ratkaisuun JxCAT:n ollessa vain niukasti ERC:aa suurempi. 

Lopuksi itsenäistymisliikettä vastaan nostettujen oikeusjuttujen aikataulusta. Tähän mennessä kyse on siis ollut tutkintavankeudesta sekä mahdollisesta takuita vastaan vapaaksi päästämisestä. Varsinaisen oikeudenkäynnin on määrä alkaa ensi keväällä ja se kestää mahdollisesti vuosiakin. Sen eteneminen tulee vaikuttamaan paljon Katalonian poliittiseen tilanteeseen. Syytettyinä mm. kapinasta (voi saada jopa 30 vuoden vankeustuomion) ovat entisen aluehallituksen lisäksi entinen parlamentin puhemiesneuvosto, kansalaisjärjestöjen johtajat sekä esim. Katalonian poliisivoimien entinen komentaja Trapero. Lisäksi Espanjan korkein oikeus on aloittanut uuden tutkinnan noin kymmentä itsenäistymisliikkeen johtajaa vastaan ja tämä tulee mahdollisesti laajentumaan vielä entisestään. Guardia Civilin poliisiraportissa mainitaan jopa toistasataa henkilöä. Syytetyn penkille kansanäänestyksen järjestämisestä joutuvat mm. Artur Mas, Marta Pascal, Marta Rovira sekä Elsa Artadi. 

 


Janne Riitakorpi 28.12.2017

Olen seurannut Katalonian tilannetta hyvin yksityiskohtaisesti vuodesta 2012 lähtien. Seuratkaa Twitterissä. Viime syksyn olin työharjoittelussa Katalonian julkisuusdiplomatianeuvostossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Montako prosenttia annetuista äänistä itsenäistymistä kannattavat puolueet saivat?

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Käsittämättömän autoritäärinen valtio tuo Espanja. Tiedän jotain sen korruptiosta ja menneisyydestä, mutta tässä jupakassa maa lopullisesti menettää uskottavuutensa ja kehitys kulkee kohti vaarallisia tilanteita. Espanja uppoaa ja siitä tulee EU:lle uudenlainen riippakivi.

Katalonia ei kuulemani mukaan ole aiheuttanut agressioita, vaikka ääriliikkeitä sielläkin on. Vangitsemiset ovat siten ylireagointia.

Kaikki hyötyisivät, jos saataisiin sopu aikaan, mutta tilanne näyttää vain kiristyvän. Ihan uskomatonta!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset