Kirjoituksia ja kommentteja Katalonian poliittisesta tilanteesta

Katalonian itsenäistymisliikkeelle merkittävä voitto

Katalonian ennenaikaisten alueparlamenttivaalien 21.12. tulos on seuraavanlainen kun äänistä on laskettu 99,6 % (poislukien ulkomailla annetut äänet, jotka tuskin enää muuttavat paikkamääriä).

Ciudadanos (C's) = 25,4 %, 37 paikkaa

Junts per Catalunya (JxCAT)* = 21,7 %, 34 paikkaa

Tasavaltalainen vasemmisto (ERC)* = 21,4 %, 32 paikkaa

Sosialistit (PSC) = 13,9 %, 17 paikkaa

Catalunya en Comu (CatComu) = 7,4 %, 8 paikkaa

CUP* = 4,6 %, 4 paikkaa

Kansanpuolue (PP) = 4,2 %, 3 paikkaa

 

*-merkityt puolueet ovat kolme itsenäistymistä kannattavaa puoluetta joista erotetun aluepresidentti Puigdemontin JxCAT sekä ERC muodostivat vuoden 2015 alueparlamenttivaaleissa yhteisen ehdokaslistan nimeltä Junts pel Si. Junts pel Si sai vuonna 2015 62 parlamenttipaikkaa ja muodosti 10 kansanedustajan äärivasemmiston CUP:n tuella aluehallituksen joka lopulta järjesti tänä syksynä 1. lokakuuta yksipuolisen kansanäänestyksen itsenäistymisestä. Itsenäinen tasavalta julistettiin 27.10. Junts pel Si:n ja CUP:n kansanedustajien äänillä.

Katalonian parlamentissa on siis yhteensä 135 paikkaa. Junts pel Si sai 62 paikkaa vuonna 2015 ja nyt sen muodostaneet kaksi puoluetta saivat erikseen 34 ja 32 paikkaa. Eli yhteensä neljä enemmän. CUP:n paikkamäärä putosi 10:sta neljään ja koko itsenäistymistä kannattavien puolueiden enemmistö 72:sta 70.

Itsenäistymisliike onnistui säilyttämään enemmistönsä huolimatta äänestysaktiivisuuden noususta peräti seitsemällä prosenttiyksiköllä edellisestä ennätyksestä eli 75 prosentista vuonna 2015. Äänestysaktiivisuus oli nyt huima 82 %.

Itsenäistymistä kannattavien puolueiden tai vaihtoehdon äänimäärä on ollut jatkuvassa kasvussa:

9. marraskuuta 2014: 1 897 274

27. syyskuuta 2015: 1 966 508

1. lokakuuta 2017: 2 044 038

21. joulukuuta 2017: 2 059 453 (kasvaa vielä hieman)

 

Katalonian yhteiskunta on täysin jakaantunut tämän kysymyksen suhteen mutta puheet "hiljaisesta enemmistöstä" itsenäistymistä vastaan ovat puppua. Itsenäistymisliike on kasvattanut kannatustaan ja omaa edelleen parlamentaarisen enemmistön. Äänestysaktiivisuus ei enää tästä käytännössä voi hirveästi nousta. Nämä ovat aivan poikkeuksellisen korkeita lukuja Espanjan kontekstissa. 

Kannatus ei välttämättä kiistattomasti vielä oikeuta itsenäistymiseen mutta on aivan selvää että tämä ongelma on ratkaistava poliittisten neuvottelujen kautta. Espanjan tulisi suostua virallisen itsenäistymiskansanäänestyksen järjestämiseen. Jos itsenäistymisen vaihtoehtona tarjotaan laajempaa itsehallintoa, on vielä mahdollista houkutella enemmistö katalaaneista valitsemaan Espanjan osana pysymisen.

Itsenäistymisliikkeen johtajat voidaan pidättää, täysin kohtuuttomia syytteitä nostaa ja rauhanomaisia mielenosoituksia kutsua kapinaksi mutta se ei tule tätä kriisiä ratkaisemaan. Eurooppa ei myöskään voi enää katsoa poispäin. Katalaanit eivät hyväksy Espanjan poikkeustoimia artiklan 155 nojalla ja palauttivat nyt itsenäistymisen kannattajat takaisin valtaan - mikäli itsenäistymisliike kykenee hallituksen muodostamaan.

Edessä on nyt mielenkiintoiset hallitusneuvottelut Kataloniassa. Itsenäistymistä kannattavien puolueiden hallitus ei ole itsestäänselvyys mutta mitään muuta hallitusta näistä numeroista ei saa aikaiseksi. Edessä on uudet vaalit ellei itsenäistymisliike onnistu hallitusta muodostamaan. Espanjan interventio Kataloniassa jatkuu kunnes uusi aluehallitus on astunut virkaansa. Sen pitäisi houkutella muodostamaan hallitus mahdollisimman pian. Neuvottelut eivät toki helppoja tai nopeita tule olemaan. Ja Espanjan hallitus voi aktivoida artiklan 155 toimenpiteet myös uutta hallitusta vastaan. Siihen mennessä Espanjan perustuslakituomioistuimen tulisi tosin viimein ottaa Podemoksen valitus aiheesta käsittelyyn ja päättää siitä olivatko toimet itse asiassa perustuslain mukaisia vai eivät. P.S. ne muuten eivät sitä olleet.

Hallitusneuvotteluja täytyy analysoida joulun jälkeen tarkemmin kun ne käynnistyvät mutta tässä vielä tuoreelta katsaukset kunkin puolueen vaalitulokseen ja muutama mielestäni oleellinen huomio:

Ciudadanos

Vaalit olivat tappio Espanjalle ja tappio unionisteille mutta voitto Ciudadanokselle. Ines Arrimadasin johtama puolue profiloitui ainoaksi itsenäistymistä vastustavaksi puolueeksi jolla oli mahdollisuus voittaa vaalit ja niin sitten kävikin. Se sai ääniä lähinnä Rajoyn kansanpuolueelta joka kärsi rökäletappion sekä viime vaaleissa nukkuvilta äänestäjiltä. Pitää kuitenkin muistaa että isoimman puolueen asema ei sinänsä tällaisessa blokkitilanteessa tuo muuta kuin symbologisen edun. Arrimadas ei pysty muodostamaan hallitusta koska itsenäistymisen vastustajille ei siihen riitä paikkamäärät. Ja vaikka olisi riittänytkin, se tuskin olisi onnistunut. Catalunya en Comu ei häntä olisi tukenut.

Junts per Catalunya

Vaalit olivat iso voitto Carles Puigdemontille kahdesta syystä. Ensinnäkin luonnollisesti koska itsenäistymisen kannattajat voittivat vastustajat paikkamäärässä ja tasavaltaa kannattavat puolueet voittivat artikla 155 unionistit (siis poislukien Catalunya en Comu) myös äänimäärässä. Toinen syy oli että hän säilytti asemansa itsenäistymisliikkeen johtajana voittaen niukasti tasavaltalaisen vasemmiston jonka vielä vähän aikaa sitten piti olla vaalien varma voittaja. Puigdemontin listan nousu aiheutti sen että näiden kahden puolueen kannatus meni puoliksi ja Ciudadanos pääsi livahtamaan ohitse.

Hallitusneuvotteluissa keskiössä tulee olemaan se millä tapaa erotettu "laillinen" Puigdemontin hallitus palautetaan virkaan sisältäen kaikki mukaan lukien pidätetyn varapresidentti ja ERC:n johtaja Oriol Junquerasin. Jos ja kun Espanja ei tässä suhteessa anna periksi (vangit pysyvät vankilassa ja Puigdemont pidätetään jos hän astuu Espanjan kamaralle), edessä on vaikeita teknisiä kysymyksiä. Yrittääkö Puigdemont palata Kataloniaan jos parlamentista löytyy tahto hänen virkaan palauttamiselle? Kuka ottaa vallan jos hänet pidätetään jne.? Teknisiä kysymyksiä liittyy myös siihen pystyvätkö kaikki vankilassa tai maanpaossa olevat kansanedustajat ottamaan paikkaansa vastaan puhumattakaan äänestyksiin osallistumisesta mikä on välttämätöntä enemmistön ollessa niukka.

ERC

Vaalit olivat osaltaan pettymys ERC:lle koska he olivat jo varautuneet ottamaan itsenäistymisliikkeen  sisäisen johtajuuden. Puolueen kakkosnimestä Marta Rovirasta oli jo pohjustettu aluepresidenttiä siinä tapauksessa että Junqueras ei pystyisi ottamaan tehtävää vastaan. Nyt heidän lienee pakko mukautua Puigdemontin retoriikkaan edellisen hallituksen palauttamisesta täsmälleen samassa kokoonpanossa - ainakin symbolisesti ja sitten sen jälkeen kehitellään jokin käytännön ratkaisu jos hallitus ei pysty toimimaan pidätysten johdosta.

Sosialistit

Sosialisteille vaalien tulos oli kohtalainen. He paransivat hiukan kannatustaan vuoden 2015 pohjanoteerauksesta mutta jäivät selkeästi Ciudadanoksen varjoon. Itsenäistymisen kannattajien enemmistön myötä heidän toiveensa kompromissihallituksesta esim. vasemmistopuolueiden tripartiten pohjalta on selkeästi vailla tarvittavaa paikkaenemmistöä eikä ERC siihen koskaan olisi suostunutkaan. 

Catalunya en Comu

Puolueen kannatus laski vuoden 2015 tuloksesta jolloin heidän ajamansa ns. kolmas tie neuvotellun kansanäänestyksen odottamisesta ilman aikarajoja oli vielä realistinen. Itsenäistymisliikkeen konkretisoitua lokakuun tapahtumiin ja perustuslain artiklan 155 myötä heidän on ollut vaikea asemoida enää uskottavasti näiden vaihtoehtojen väliin. Mikäli itsenäistymistä kannattavat puolueet eivät olisi saaneet enemmistöä, heillä olisi ollut ratkaiseva rooli siinä saavatko unionistit aikaan vaihtoehtohallitusta mutta nyt, heillä ei ole sellaista asemaa kuninkaantekijänä.

CUP

CUP:n kannatus laski selkeästi kahden vuoden takaisesta ja puolue odotti hiukan parempaa tulosta vaikka kannatuksen lasku olikin nähtävissä jo mielipidetiedusteluissa. Heidän äänestäjäkuntaansa siirtyi varmaankin ERC:n taakse. 

On tärkeää huomata seuraava vaalimatematiikka. Kun vuoden 2015 vaalien jälkeen vaadittiin CUP:n myönteistä ääntä enemmistön saavuttamiseksi (Junts pel Si 62, CUP 10 ja loput 63) nyt riittää tyhjääkin äänestäminen koska Junts per Catalunyalla ja ERC:lla on yhteensä 66 paikkaa ja muilla puolueilla 65. Tämä helpottanee neuvotteluja vaikka CUP onkin jo luvannut olla seuraavalla vaalikaudella vieläkin vaativampi tukensa antamisessa.

Kansanpuolue

Espanjan suurin puolue, pääministeripuolue PP, kärsi nöyryyttävän tappion Kataloniassa kun sen paikkamäärä laski 11:sta kolmeen ja se sai vain 4,2 % kannatuksen jääden jopa CUP:n taakse. Äänestäjät menivät luonnollisesti Ciudadanokselle. Jätän tämän vain tähän. Espanjan pääministeripuolueella on 3/135 parlamenttipaikkaa Katalonian parlamentissa. Espanjan suurin puolue on pienin puolue Kataloniassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Juha Hämäläinen

On vaikea nähdä miten tämä tulos voisi päätyä Katalonian itsenäisyyteen ja melko välttämättömään EU-jäsenyyteen.

Pitäisin todennäköisenä itsehallinnon kehittämistä. Mitä se sitten olisikaan käytännössä.

Käyttäjän janneriitakorpi1 kuva
Janne Riitakorpi

Ei tämä johdakaan. Missään nimessä ei ainakaan lyhyellä aikavälillä. Pitkä prosessi. Vaaleja ja äänestyksiä varmasti edessä vielä useampia. Mutta ellei tähän poliittista ratkaisua - missä myös Espanja antaa periksi - keksitä niin tämä itsenäistymisliike jatkaa puskemista kohti tavoitettaan. Sen verran vahva se on.

Juha Hämäläinen

Tuo ennuste kuulostaa uskottavalta. Sen verran katalaanien luonnetta tässä asiassa minäkin tunnen.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Suoritin tuossa nopean päässälaskun ja ellen väärin laskenut itsenäisyyttä vastustavat puolueet saivat 50,9% äänistä ja itsenäisyyttä kannattavat 47.7%. Tilanne on vähän sama mitä on Puolassa, alle puolella annetuista äänistä on mahdollisuus saada enemmistö paikkaluvuissa.

Käyttäjän janneriitakorpi1 kuva
Janne Riitakorpi

Joo itsenäistymisliike sai vajaat 48 % (sama prosenttiosuus kuin 2015) mutta Catalunya en Comua ei kannata lukea samaan porukkaan varsinaisten kolmen unionistipuolueen ja perustuslain artikla 155 blokin kanssa joka jäi reiluun 43 %.

Käytännössä vuoden 2015 vaalien tulos siis toistui mutta nyt vain seitsemän prosenttiyksikköä korkeammalla äänestysaktiivisuudella eli toisin sanoen itsenäistymisen kannattajien määrä on kasvanut. Kaikki kynnelle kykeneet itsenäistymisen kannattajat nimittäin äänestivät kyllä jo 2015.

Prosenttiosuuksien vuoksi sitä kansanäänestystä niin vahvasti halutaan järjestääkin. Jotta selviäisi kiistattomasti Katalonian enemmistön tahto tässä asiassa mihin aluevaalit jättävät aina vähän tulkinnan varaa.

Vaalijärjestelmässä otetaan huomioon myös alueellista suhteellisuutta niin kuin Suomessakin joten 52 % paikkamäärä on mahdollista 48 % äänillä. Myös tässä korostuu kansanäänestyksen tarpeellisuus. Mutta tilanne ei ole mitenkään erityisen dramaattinen ja Katalonian vaalijärjestelmä on paljon suhteellisempi kuin monessa muussa maassa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Nuo prosentit vain kertovat siitä kuinka kahtia jakautunut Katalonia on. No on siellä yksi asia joka kataleeneja yhdistää ja se on FC Barcelona, yhden jälkikasvuni koko perheen suosikkijoukkue jota paikanpäälläkin on käyty kannustamassa.

Jarkko Siren Vastaus kommenttiin #7

Samaa mieltä. Juuri tuon kahtiajakautumisen vuoksi ei kansanäänestyskään ratkaisisi mitään.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Selkeä ja asiallinen kirjoitus. Voimakas kahtiajakautuminen on kyllä piinallinen lähtökohta itsenäistymiselle, jota äänestystulos ja korkea äänestysprosentti ilman muuta puoltavat. Onko blogistilla tuntumaa, miten kahtiajakautuminen näkyy käytännön elämisessä. Kuten työpaikoilla, baareissa jne. Ovatko erimieliset ryhmäytymässä. Voiko prosessi edetä sivistyneesti? Sopimusteknisesti tilanne on todella haastava. Ajattelen nyt enemmänkin yritysmaailman silmin ja tilannetta kun mahdollisesti syntyvä uusi valtio joutuisi neuvottelemaan mm. kauppasopimukset uusiksi. Kyllähän tässä EU tuki olisi välttämätön. Mutta se puolestaan edellyttää Espanjan tukea.

Jarkko Siren

Ei ole tarkoitukseni vastata kirjoittajan puolesta, sillä en itse viime vuosina ole vieraillut Kataloniassa kuin muutamia kertoja. Tuttujen kautta tiedän kuitenkin että vastakkainasettelu on pysynyt suurelta osin pinnan alla. Keskusteluteemana sitä vältetään koska seurauksena olisi väistämättä riita.
Espanjan hallituksen tai parlamentin tukea ei ole syytä odottaa sen paremmin itsenäisyydelle kuin kansanäänestykselle näillä näkymillä. Baskimaan ja Katalonian ulkopuolisen Espanjan alueella itsenäisyyspyrkimyksiä ymmärtää mielipidetutkimusten mukaan noin 1% äänestäjistä. Jos jokin valtakunnallinen puolue lähtee tukemaan neuvotteluja jää se automaattisesti pois parlamentista seuraavissa vaaleissa. Jos itsenäisyysmielisillä olisi laaja enemmistö Kataloniassa heidän neuvotteluasemansa saattaisi olla vahva. Koska nykyisin tämä ei ole tilanne heillä ei ole mitään mahdollisuuksia pakottaa Espanjan hallitusta (tai parlamenttia) neuvotteluihin. Eikä saamaan muiden EU-maiden tukea.

Muuten hyvästä analyysistä puuttuukin itsenäisyyspuolueiden todelliset päämäärät. CUP on marginaalinen kommunistista utopiaa ajava puolue. ERC on keskustavasemmistolainen pitkän linjan itsenäisyyspuolue. JxCat (eli PdeCAT) on oikeistolainen puolue jonka tilillä on laaja vuosikymmeniä jatkunut korruptio. Heidän strategiansa on epäselvä vaikka selvästi tärkein päämäärä on vallassa pysyminen toteutuu se sitten itsenäistymisen tai laajemman itsehallinon kautta. CatEnComu ei ole varsinaisesti itsenäisyyspuolea vaan vasemmistolainen puolue joka kannattaa itsemääräämisoikeutta ja "työläisten kansainvälistä solidaarisuutta" vasemmistolaisen perinteen mukaan. Katalonia on hyvin moninainen alue joka on pysynyt rauhallisena koko demokratian ajan. Toivottavasti tämä ei tule muuttumaan tulevina vuosina.

Käyttäjän janneriitakorpi1 kuva
Janne Riitakorpi

Kahtiajakautuminen on ollut läsnä vahvasti nyt Katalonian yhteiskunnassa. Jossain määrin ryhmäytymistäkin havaittavissa ja ystävyyssuhteitakin on voinut mennä poikki tilanteen vuoksi. Mutta pitää muistaa että ainoastaan ääripäät ovat kaikista selkeimmin vastakkain. Enemmistö tulee toimeen keskenään käytännön elämisessä. Ja on totta että joissain yhteyksissä aiheesta puhumista vältellään vastakkainasettelun estämiseksi.

Eiköhän prosessi etene kuitenkin sivistyneesti eteenpäin. Välitöntä uutta itsenäistymisjulistusta ei ole luvassa vaan itsenäistymisliike keskittyy aluehallinnon instituutioiden saamiseen takaisin haltuun ja artiklan 155 vahingon palauttamiseen. Katalonian talouskasvun on myös jatkuttava kuten se on tehnyt näinä vuosina itsenäistymisliikkeen ollessa vallassa. 3 000 Katalonian päämajallaan "hylänneestä" yrityksestä todellisuudessa ainoastaan 12 % on niin tehnyt. Asia yritysten poistumisesta itsenäistymisjulistuksen takia oli paljolti Espanjan propagandaa. https://www.ara.cat/en/Only-of-companies-completed...

Espanjan pitäisi tunnustaa ongelma poliittiseksi, vetää pois täysin kohtuuttomat kapinasyytteet ja ryhtyä neuvottelemaan Kataloniaan muodostettavan hallituksen kanssa tilanteen ratkaisemisesta. Tämä on kuitenkin kaukainen ajatus. Ajatus talousautonomian lisäämisestä tuntuu Espanjan näkökulmasta jo vaikelta puhumattakaan oikea neuvoteltu kansanäänestys.

Edessä on pitkä prosessi. Mutta itsenäistymisliike jatkaa kasvuaan ja ongelma tulee vaan pahentumaan ellei Espanja ryhdy miettimään kestävää ratkaisua ongelmaan. Vallan on varmaan vaihduttava Espanjassakin ennen kuin tähän päästään. Neuvoteltu kansanäänestys itsenäistymisestä on luultavasti jossain kohtaa pakko järjestää.

Jarkko Siren

Kirjoituksesta tekee propagandisitisen se että mukaan on sujautettu runsaasti itsenäisyysliikkeen retoriikka. Esimerkkinä vastakkainasettelu Espanjan ja Katalonian välillä. Espanja ei todellakaan hävinnyt näitä vaaleja sillä kaikki ehdolla olleet puolueet olivat katalonialaisia puolueita. Espanja ei ollut ehdolla. Katalonia on kahtijakautunut yhteisö jossa vastakkainasettelu on sen sisällä eikä Espanjan keskushallintoa vastaan. Katalonian ongelmia ei todellakaan voida ratkaista neuvotteluilla "Espanjan" kanssa vaan katalonialaisten kesken. Vain jos katalonialaiset voivat esittää ehdotuksen jolla on heidän laaja tukensa voi sillä olla jotain menestymisen mahdollisuuksia esim Espanjan parlamentissa. Espanajalaisten yleinen mielipide kun on voimakkaasti kaikkea itsehallinon lisäämistä vastaan. Neuvottelut Espanjan hallituksen kanssa itsenäisyydestä ovat vain propagandaa. Mikään sellainen ei ole edes laillisesti mahdollista ja Puigdemont (ja Janne) tietävät sen varsin hyvin.

Käyttäjän janneriitakorpi1 kuva
Janne Riitakorpi

Espanjan hallituksen määräämä artikla 155 hävisi vaalit. Tästä näkökulmasta Espanja todellakin hävisi vaalit ja tappio pääministeri Rajoylle.

Itsenäisyydestä ei voida tällä hetkellä neuvotella mutta eihän siitä olekaan kysymys vaan siitä että neuvotteluyhteys edes saataisiin aikaiseksi jotta voitaisiin puhua kansanäänestyksestä tai muusta tavasta ratkaista kriisi. Rajoy tuntuu vaan kieltäytyvän siitä jatkuvalla soitolla. Puigdemont (tai jos jostain muusta lopulta tulee aluepresidentti) on valmis neuvottelemaan ilman etukäteisehtoja.

Kyse ei ole siitä että neuvoteltaisiin itsenäistymisen toimeenpanemisesta vaan siitä miten kriisi ratkaistaan poliittisesti tuomioistuinten sijasta.

Jarkko Siren

Tämän hetkisessä tilanteessa voidaan päästä eteenpäin vain Katalonian alueparlamentin puolueiden välisillä neuvotteluissa. Ainakin kolmen suurimman puoleen tulisi ryhtyä dialogiin keskenään. Se on ainoa mahdollisuus ulos kriisistä ja pattitilanteesta. Se on kuitenkin aika epätodennäköistä ja myös puolueintressien vastaista. Kataloniassa voi menestyä vaaleissa vain keskinäistä vastakkainasettelua hyväksikäyttämällä. Ei näytä lupaavalta.

Toimituksen poiminnat