Kirjoituksia ja kommentteja Katalonian poliittisesta tilanteesta

Mahdollisuudet dialogiin Katalonian ja Espanjan välillä heikkenevät koko ajan

Espanjan hallitus vaati viime viikolla Katalonian aluepresidentti Carles Puigdemontia selventämään onko Katalonia julistautunut itsenäiseksi vai ei. Tämä oli pääministeri Mariano Rajoyn mukaan ensimmäinen vaihe perustuslain artiklan 155 käyttöönotossa, joka tarkoittaisi Katalonian itsehallinnon osittaista tai laajamittaista lakkautusta. Perustuslain pykälässäkin puhutaan että ennen kuin asia voidaan viedä Espanjan parlamentin ylähuoneen senaatin käsiteltäväksi (Espanjan hallituksen on täsmennettävä toimenpiteet mitä se aikoo tehdä ja saada niille vihreä valo senaatilta) on itsehallintoalueen johtajaa lähestyttävä pyynnöllä korjata tilanne. Ilman tätä vaihetta artiklaa 155 ei voida aktivoida.

Tästä on siis varsinaisesti kyse sen sijaan siitä etteikö Espanjan hallitus tietäisi mitä Puigdemont julisti ja mitä ei viime viikon tiistaina 10.10. Katalonian parlamentissa. Kansainvälinen lehdistö lähti myös tähän leikkiin mukaan ja on kummastellut sitä julistettiinko Kataloniassa itsenäisyys viime viikolla vai ei. Myönnettäköön että asiasta on Kataloniassakin montaa tulkintaa. Omasta mielestäni viime tiistain tapahtumat olivat kuitenkin varsin selkeät. Kunnollista itsenäistymisjulistusta ei tullut koska sitä ei odotettukaan. Todennäköisin vaihtoehto oli jonkinlainen lievä ja tulkinnanvarainen itsenäistymisjulistus. Puigdemont tunnusti puheessaan Katalonialla olevan nyt oikeus itsenäistyä sekä ilmoitti ottavansa sen toteuttamisen hallituksensa mandaatiksi. Välittömästi tämän jälkeen hän pyysi parlamentti jäädyttämään itsenäistymusjulistuksen vaikutukset eli toisin sanoen olemaan virallisesti julistamatta itsenäistymistä dialogin mahdollistamiseksi. Katalonian aluehallitus sekä itsenäistymistä kannattavat kansanedustajat allekirjoittivat itsenäistymisjulistuksen parlamentin istunnon jälkeen mutta sitä ei tosiaan luettu tai siitä äänestetty parlamentissa eikä sitä julkaistu Katalonian aluehallinnon virallisessa lehdessä missä kaikki päätökset julkaistaan. Näin ollen itsenäistymistä ei siis ole vielä julistettu.

Vaikkei Puigdemont todennut tätä suoraan kirjeessään Rajoylle tänään maanantaina 16.10. hän kuitenkin toisti samoja elementtejä kuin puheessaan viime viikolla. Mandaatti itsenäistymiseen mainittiin mutta niin myös sen vaikutusten jäädyttäminen. Puigdemont mainitsi laajan kansainvälisen vetoomuksen välttämään eskaloivia toimia ja totesi että vaikutusten jäädyttäminen tähtää juuri tähän: eskaloitumisen välttämiseen sekä dialogin mahdollistamiseen. Puigdemont pyysi Espanjan hallitusta neuvottelemaan Katalonian aluehallituksen kanssa poliittisesta ratkaisusta konfliktiin. Hän myös totesi että seuraavan kahden kuukauden aikana Katalonian tavoitteena on käynnistää neuvottelut Espanjan kanssa - mikäli vain mahdollista. Puigdemontilla oli myös kaksi käytännön pyyntöä. Toinen liittyi oikeudenkäynteihin sekä vainoon itsenäistymishankkeeseen liittyen. Hän mainitsi erityisesti tämän päiväiset oikeudenkäynnit Madridissa kansalaisjärjestöjen johtajia sekä Katalonian poliisin Mossos d'Esquadran komentajaa vastaan mutta tarkoitti laajempaa tilannetta. Luonnollisesti jo käynnissä oleviin oikeusprosesseihin ei voi vaikuttaa mutta Puigdemontin pyynnön taustalla on ajatus siitä, että tilannetta on saatava de-eskaloitumaan. Uusilta toimilta esim. aluejohdon pidättämisen suhteen tulisi välttyä. Toinen pyyntö oli että hän voisi tavata kahden kesken pääministeri Rajoyn kanssa mahdollistaakseen varsinaisten neuvottelujen alkamisen.

Espanjan hallitus vastasi Puigdemontin kirjeeseen todeten että se ei vastannut kysymykseen, joka oli "kyllä" tai "ei" vastaus itsenäistymisjulistuksen suhteen. Viime viikkoisessa pyynnössä oli määritelty ehdot ja aikataulu: vastaus ma 16.10. klo 11 Suomen aikaa mennessä ja jos vastaus on joko itsenäistymiselle myönteinen tai Espanjan hallituksen tulkinnan mukaan liian epäselvä, itsenäistymishankkeesta on kirjallisesti sitouduttava irti to 19.10. klo 11 mennessä sekä palattava perustuslailliseen järjestykseen. Espanjan varapääministeri toisti tämän aikarajan tiedotustilaisuudessa tänään. Mikäli näin ei tapahtu, Espanjan hallitus päättää perustuslain artiklan 155 käyttöönotosta istunnossaan perjantaiaamuna sekä täsmentää aikomansa toimenpiteet Katalonian itsehallinnon lakkauttamiseksi. Tämän jälkeen asia viedään senaatin käsittelyyn, jolta on saatava vihreää valoa ennen kuin itsehallinnon lakkauttamista voidaan lähteä toimeenpanemaan. Kansanpuolueella on senaatissa ehdoton enemmistö joten asian hyväksyntä on varma mutta se voi kestää lähemmäksi viikonkin koska asiasta on keskusteltava eri valiokunnissa ennen täysistunnon äänestystä. Aluepresidentti Puigdemontia tai hänen edustajaan on myös kuultava senaatissa.

Iso kysymys on se odottaako Katalonian aluehallitus perustuslain artiklan 155 toimeenpanemiseen asti vai tulkitseeko se neuvottelumahdollisuuden olevan nyt suljettu. Katalonian parlamentin on määrä kokoontua istuntoon keskiviikkona ja osa itsenäistymisliikkeestä haluaisi julistaa virallisen itsenäistymisen silloin. Luulen kuitenkin että Puigdemont haluaa vielä odottaa ainakin siihen saakka että Espanja todella ryhtyy toimenpiteisiin Katalonian itsehallinnon lakkauttamiseksi. Katalonian aluehallituksen viestissä on koko ajan korostunut pyyntö dialogista sekä kansainvälisestä sovittelusta. Espanjan näkökulmasta on selvä että jos heidän lähtökohta on se, ettei myönnytyksiä voida tehdä ja itsenäistymishankkeesta on vain luovuttava, neuvotteluja ei voida käynnistää. Katalonian aluehallitus olisi valmis laittamaan yksipuolisen itsenäistymisen jäihin pidemmäksikin aikaa jos todelliset neuvottelut käynnistyisivät. On tietysti totta etteivät ontot lupaukset laajemmasta itsehallinnosta tai talousautonomiasta luultavasti itsessään riittäisi Katalonialle mutta ne sopisivat mainiosti sisällöksi "ei"-vaihtoehdolle neuvotellussa virallisessa kansanäänestyksessä itsenäistymisestä. Katalaanit pääsisivät päättämään demokraattisesti itsenäistymisestään ilman poliisin pampun uhkaa. Tämän "oikeus päättää"-periaateen tunnustus riittäisi lepyttämään monet katalaanit ja yhdistettynä riittävän uskottavaan visioon Kataloniasta osana Espanjaa, johtaisi luultavasti siihen että enemmistö katalaaneista äänestäisi itsenäistymistä vastaan. 

Tämä on ainakin tällä hetkellä erittäin epärealistinen ajatus mutta mielestäni parempi strategia Espanjalle kuin nykyinen itsenäistymisliikkeen täydelliseen häviöön sekä nöyryytykseen tähtäävä strategia. Kuten entinen aluepresidentti Artur Mas sanoi, jos tämä on tavoitteena, on varmaa ettei Katalonian poliittinen johto tule antautumaan. Kyseessä on selkeästi poliittinen ongelma. Perustuslailliset argumentit ovat toissijaisia. Kataloniassa on yli 2 miljoonaa ihmistä, jotka eivät enää tunnusta Espanjan perustuslain legitimiteettiä. Tämä ei katoa ainoastaan ongelman kieltämisellä. 

 

Janne Riitakorpi

16.10.2017

 

Olen seurannut Katalonian poliittista tilannetta tiiviisti vuodesta 2012 lähtien. Olen julkaissut aiheesta runsaasti kirjoituksia ja kommentoin tilannetta aktiivisesti Twitterissä. Olen työharjoittelussa tämän syksyn ajan Barcelonassa Katalonian julkisuusdiplomatianeuvostossa. Tässä tekstissä esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat omiani eivätkä edusta Katalonian julkisuusdiplomatianeuvoston kantaa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Näinpä. Katalonian autonomian lakkauttaminen, edes väliaikaisesti, olisi iso virhe. Ei itsenäisyysliikeitä ole koskaan saatu tukahdettua pidättämällä itsenäisyysjohtajia. Tämä vain johtaisi tilanteen eskaloittumiseen. Espanjan näkökulmasta neuvottelut olisi järkevämpi vaihtoehto kuin pelkät kovaotteiset lähestymistavat. Tämä ei kuitenkaan taida mahtua Rajoyn kalloon.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Koska Espanjassa on perustuslakituomioistuin niin riippumatta keitä sopijapuolet sattuvat olemaan kaikki sovitut asiat joutuvat mahdollisesti oikeuden syynättäviksi aivan kenen tahansa espanjalaisen vaatimuksesta.

Käyttäjän janneriitakorpi1 kuva
Janne Riitakorpi

Totta. Koska Espanjan perustuslakituomioistuin on kuitenkin perinteisesti katsottu aika politisoituneeksi elimeksi (tuomarit PP:n ja PSOE: nimittämiä, osa jopa vanhoja puolueiden jäseniä) on mahdollista että yksityisen järjestön/henkilön valituksella ei ole niin paljon painoarvoa kuin Espanjan hallituksen tekemällä valituksella. Tässähän on kyse aikalailla tulkintakysymyksestä varsinkin jos puhutaan neuvotellusta kansanäänestyksestä. Minkä takia kansanäänestys olisi perustuslain vastainen, eikä vasta sen toimeenpaneminen ole se varsinainen rikos Espanjan yhtenäisyyttä vastaan? Joka tapauksessa vaikka tuomioistuin ei olisi politisoitunut niin kyllä sillä on painoarvoa tekeekö valituksen Espanjan hallitus vai jokin muu taho, jos ei muuta niin ainakin esim. käsittelyaikatauluun.

Ja jos neuvotellussa ratkaisussa on jotain perustuslain vastaista niin ainahan voidaan muuttaa Espanjan perustuslakia. Katalonia (ja Katalonian puolueet) eivät siihen rakenteellisena vähemmistönä pysty. Samaan tapaan kuin Katalonian itsenäistymisen pitäisi olla katalaanien päätettävissä niin Espanjan perustuslain pitäisi olla kaikki espanjalaisten päätettävissä.

Jos perustuslakia ei haluta muuttaa, kansanäänestys voitaisiin aina järjestää siten että sillä ei ole laillisia seuraamuksia mutta sen tulos katsotaan poliittisesti sitovaksi. Tämä olisi ollut erityisen helppoa ennen vuotta 2014 mutta uskoisin että edelleen mahdollista huolimatta perustuslakituomioistuimen lukuisista päätöksistä Katalonian marraskuun 2014 itsenäistymisäänestystä vastaan. Tässä ratkaisussa Katalonia järjestäisi neuvoa-antavan alueelliseen lainsäädäntöön pohjautuva kansalaiskyselyn itsenäistymisestä, jonka kuitenkin Espanjan hallitus sekä Katalonian aluehallitus katsoisivat poliittisesti sitovaksi. Mikäli kyllä voittaisi, ryhdyttäisiin neuvottelemaan käytännön toimeenpanemisesta riittävän pitkän siirtymäkauden aikana. Nämä sopimukset eivät olisi mitenkään lainvoimaisia (ja perustuslakituomioistuimen mitätöitävissä) vaan poliittisia sopimuksia. Kun itsenäistymisen aika koittaisi, Katalonia itsenäistyisi Katalonian parlamentin yksipuolisella itsenäistymisjulistuksella. Ei siitä Espanjan parlamentissa tarvitsisi lakia säätää. Sitten Espanja vaan tunnustaisi itsenäistymisen ja sen jälkeen toimenpantaisiin siirtymäkaudella sovitut asiat yhteisymmärryksessä.

Laura Similä

Ovathan nämä aika järkyttäviä nämä Jannen kirjoitukset. Analyysiä niissä ei ole nimeksikään, ihmeelisiä perusteluja ja väitteitä sitäkin enemmän.

Onneksi Janne toivoo, että Espanjan perustuslaista pitäisi päättää koko Espanjan kansan. Hehheh. Niinhän se on tehnyt ja tulee tekemäänkin! Katalaanit ja muut katalonialaiset mukaan luettuna. Tietenkin on erikoista, että ERC jo etukäteen ilmoittaa, ettei perustuslain muutoksista tule keskustelemaan. Varsinaista dialogihalukkuutta!

Tietämättömiin ja ilmeisesti espanjan kieltä osaamattomiin ja edes perusasioita tuntemattomiin nämä Jannen nationalistiset ja yksisilmäiset selostukset helposti uponnevat. Näistä pikavauhtia syntyvistä propagandakirjoituksistahan Jannelle maksetaan. ¡Suerte!

Toimituksen poiminnat