Kirjoituksia ja kommentteja Katalonian poliittisesta tilanteesta

Mihin Katalonian vaaleissa kannattaa kiinnittää huomiota?

Katalonian ennenaikaiset alueparlamenttivaalit sunnuntaina 27. syyskuuta 2015 ovat erittäin merkittävät siitä syystä että niistä on muotoutumassa tosiasiallinen kansanäänestys itsenäistymisestä. Tässä viisi oleellisinta asiaa mihin mielestäni kannattaa kiinnittää huomioita itse vaaleihin ja viisi vaaleja välittömästi seuraaviin päiviin ja viikkoihin liittyen.

 

1. Millainen on itsenäistymistä kannattavien kahden ehdokaslistan Junts pel Si:n (”Yhteisvoimin kyllä”) sekä CUP-CC:n yhteenlaskettu tulos? Jos nämä kaksi listaa voittavat yhdessä ehdottoman enemmistön eli vähintään 68 alueparlamenttipaikkaa, tulkitsevat ne (tai ainakin Junts pel Si) katalaanien antaneen mandaatin itsenäistymissiirtymäkauden aloittamiselle. Jos tämä enemmistö tulee yli 50 % äänistä, mitään sisäistä erimielisyyttä itsenäistymissiirtymäkauden aloittamisessa ei tule olemaan. Tällä hetkellä mielipidetiedustelut vihjaavat siihen suuntaan että itsenäistymistä kannattavat listat voittavat melko selkeän hieman yli 70 alueparlamenttipaikan enemmistön mutta kuitenkin jääden muutaman prosenttiyksikön päähän 50 % rajapyykistä.

 

2. Entä Junts pel Si:n ja CUP-CC:n erilliset tulokset? Kaikista selkein juuri ja juuri mahdollinen tulos itsenäistymisen puolesta on sellainen missä Junts pel Si saisi yksin ehdottoman enemmistön alueparlamenttipaikoista (esim. 68), CUP-CC esim. 7 ja yhdessä nämä saisivat yli 50 % äänistä. Tällöin Junts pel Si:n pääpuolueista Convergenciasta (CDC) sekä Esquerrasta (ERC) muodostuvan Katalonian itsenäistymissiirtymäkauden aluehallituksen ei tarvitsisi nojata CUP:n kansanedustajien tukeen enemmistön saavuttamiseksi. Mitä suuremman paikkamäärän CUP saa, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on ajaa omaa agendaansa jopa vaarantamalla Junts pel Si:n suunnittelemaa itsenäistymisprosessia. CUP:n oma agenda voidaan tiivistää kolmeen asiaan: miltei välittömään yksipuoliseen itsenäistymisjulistukseen, kieltäytymiseen äänestämästä Artur Masia siirtymäkauden aluepresidentiksi sekä selkeän vasemmistolaiseen talous- ja sosiaalipolitiikkaan. Mielipidetiedusteluissa Junts pel Si on noin 40 % äänistä ja 64 alueparlamenttipaikassa kun CUP on noin 7 % ja 8 paikassa.

 

3. Kuinka korkeaksi äänestysaktiivisuus nousee? Äänestysaktiivisuuden suhteen kaksi lukua on tärkeitä. Ensinnäkin poikkeuksellisen korkea (itsenäistymiskysymyksestä johtuen) äänestysaktiivisuus edellisissä Katalonian alueparlamenttivaaleissa vuonna 2012 oli 67,8 %. Toisekseen Katalonian epävirallisessa itsenäistymisäänestyksessä viime vuoden marraskuussa noin 1 862 000 katalaania äänesti täyden itsenäistymisen puolesta (kyllä-kyllä kaksiosaiseen kysymykseen). Äänestysaktiivisuuden voisi olettaa pysyvän korkealla tasolla vajaassa 70 % ja siinä tapauksessa että äänestysaktiivisuus olisi 68 % enemmistöön (yhteensä 5 510 798 äänioikeutettua) äänistä tarvittaisiin noin 1 874 000 ääntä eli suurin piirtein edellä mainittu itsenäistymistä kannattava ääniosuus viime marraskuun äänestyksestä. Toisaalta on huomioitava että CSQEP (lähinnä Podemoksen alueellisen puolueen Podemin sekä ekososialistisen ICV:n ja pienemmän EUiA:n koalitio) vie pienehkön osan näistä äänistä.

 

4.Onko Ciudadanos, kansanpuolue PPC, sosialistit PSC vai CSQEP toiseksi suurin puolue? Mikä on näiden neljän keskinäinen järjestys? Näille kaikille ennustetaan 10–15 % kannatusta ja riippuen mielipidetiedustelusta joko melkein täysin tasoissa tai Ciudadanos (C’s) tai CSQEP pienessä etumatkassa. Sillä onko esim. C’s vai CSQEP toiseksi suurin puolue on merkitystä erityisesti siinä jossain määrin epätodennäköisessä tilanteessa että Junts pel Si ja CUP-CC eivät saisi ehdotonta enemmistöä paikoista. Lisäksi PPC ja C’s käyvät tiukkaa kamppailua johtavan itsenäistymistä vastustavan puolueen asemasta.

 

5. Pääseekö Unio (UDC) ollenkaan parlamenttiin? Kataloniaa melkein koko autonomian ajan hallinnut keskusta-oikeistolainen CiU-koalitio hajosi alkukesästä itsenäistymiskysymyksen vuoksi kun sen pienempi osa UDC ei liittynyt Convergencian (CDC) mukaan itsenäistymistä kannattavaan rintamaan. UDC:n itsenäistymissiipi taas irtautui siitä ja muodosti oman demokraatit DC puolueen, joka on mukana yhteislistassa Junts pel Si. Tämä oli merkittävää koska DC:hen liittyi enemmän UDC:n pormestareita ja kunnanvaltuutettuja kuin emopuolueeseen jäi. Tästä syystä UDC – nyt ensimmäistä kertaa osallistumassa vaaleihin yksin – on hyvin huonossa hapessa ja uhkaa jäädä kokonaan ilman alueparlamenttipaikkoja. Jos taas se saa muutaman, niin ne ovat pois itsenäistymistä kannattavalta yhteislistalta joten tämä tekijä on huomioitava myös.

 

------------------------------------------------------------------------------

 

1. Miten Katalonian itsenäistymisliike tulkitsee vaalien tuloksen? Kaikista oleellisin asia vaalien jälkimainingissa on se miten Katalonian itsenäistymisliike (eli Junts pel Si, CUP sekä osaltaan kansalaisjärjestöt) tulkitsee vaalien tuloksen? Jos nämä kaksi ehdokaslistaa saavat sekä ehdottoman enemmistön alueparlamenttipaikkoja että ääniä, johtopäätös on selvä ja kukaan ei kyseenalaista itsenäistymissiirtymäkauden aloittamista. Jos taas enemmistö tulee pelkästään paikkojen muodossa, on mahdollista että esim. CUP:n suunnalta esitetään kommentteja mandaatin riittämättömyydestä. Toisaalta CUP ajaa eniten itsenäistymistä ja se kritisoi sitä että Junts pel Si ei ole sitoutunut välittömään yksipuoliseen itsenäistymisjulistukseen vaan pidempään 9-18 kuukauden siirtymäkauteen ja vielä ns. viimeiseen yritykseen neuvotella asiasta Madridin kanssa. On epätodennäköistä että CUP ottaa harteilleen historian painolastin siitä että juuri he romuttivat itsenäistymissiirtymäkauden. Lisäksi täytyy muistaa että CUP on tarkoituksella ollut hyvin kriittinen Junts pel Si:tä ja erityisesti sen ehdokas numero 4 Barcelonassa aluepresidentti Artur Masia kohtaan jotta he pystyvät saamaan sen itsenäistymistä kannattavan äänisaaliin, joka ei koskaan voisi kuvitella äänestävänsä Masia ja oikeistoa (muistetaan kuitenkin että huolimatta Madridin propagandasta, Junts pel Si on keskusta-oikeiston CDC:n, pääoppositiopuolueen Katalonian tasavaltalaisen vasemmiston, pienempien puolueiden sekä kaikkien itsenäistymistä kannattavien kansalaisjärjestöjen yhteislista, jota johtavat kansalaisjärjestöjen edustajat eikä Mas, vaikka hän onkin listan ehdokas Katalonian aluepresidentiksi).

 

Jos Junts pel Si ja CUP-CC eivät saa yhdessä vähintään 68 alueparlamenttipaikkaan, Katalonian itsenäistymisliike on ensimmäisenä myöntämässä että katalaanit ovat – tässä vaiheessa – äänestäneet itsenäistymistä vastaan.

 

2. Mikä on Espanjan sekä kansainvälisen yhteisön ensireaktio? Siinä tapauksessa että itsenäistymistä kannattavat ehdokaslistat, eivät saa ehdotonta enemmistöä alueparlamenttipaikoista, on oletettavaa että Espanjan hallitus ja itsenäistymistä vastustavat puolueet ovat ensimmäisenä kommentoimassa kuinka katalaanit ovat nyt hylänneet itsenäistymisseikkailun kun taas päinvastaisessa tilanteessa tulosta ei tunnusteta. Kansainvälisen yhteisön ensireaktio olisi itsenäistymistä kannattavien ehdokaslistojen voittaessa heidän kannaltaan todennäköisesti positiivisen neutraali. Tällä tarkoitan sitä että vaikka vaalien tulosta ei välttämättä tunnusteta ainakaan ensitöikseen mandaatiksi itsenäistyä, sitä ei torjuta ja yleisellä tasolla jopa jossain määrin painostetaan Espanjaa – osoittamatta lopputulosta – dialogiin asian suhteen.

 

3. Millaisen kokoonpanon (itsenäistymissiirtymäkauden)aluehallitus saa ja keitä valitaan johtotehtäviin? Jos Junts pel Si ja CUP-CC voittavat ehdottoman enemmistön alueparlamenttipaikkoja, CDC ja ERC tulevat muodostamaan siirtymäkauden itsenäistymisaluehallituksen ja neuvottelut CUP:n kanssa aloitetaan välittömästi, jotta se liittyisi (epätodennäköistä) tai edes tukisi tätä. On jo sovittu että CDC:n Artur Mas jatkaa Katalonian aluepresidenttinä ja ERC:n Oriol Junquerasista tulee joko aluehallituksen varapresidentti tai Katalonian alueparlamentin puhemies. Jos Junqueras valitsee varapresidenttiyden, Junts pel Si listan johtajasta Raul Romevasta tulee todennäköisesti alueparlamentin puhemies. Itsenäistymisaluehallituksessa olisi lisäksi kuusi CDC:n ja neljä ERC:n ministeriä. CUP:lle paljon enemmän vaikeampaan kuin itsenäistymisaluehallituksen tukeminen yleisesti esim. itsenäisen valtion rakennelmien luomisessa tulee olemaan Artur Masin äänestäminen aluepresidentiksi. Riippuen Junts pel Si:n paikkamäärästä, Mas saatetaan valita aluepresidentiksi vaikka kaikki muut puolueet äänestävät vastaan, kunhan CUP äänestäisi edes tyhjää.

 

Jos ehdotonta enemmistöä itsenäistymistä kannattaville listoille ei tule, jatkotilanteelle aluehallituksen muodostamisessa on neljä erilaista mahdollisuutta. Joko CDC ja ERC muodostavat vähemmistöaluehallituksen joka ei aloita itsenäistymissiirtymäkautta mutta jatkaa kansanäänestyksen vaatimista Espanjalta, muodostetaan vasemmistolainen vähemmistökoalitio CSQEP:n ja ERC:n johdolla, jonka tavoitteena on toivoa Podemoksen voittoa (erittäin epätodennäköistä) Espanjan parlamenttivaaleissa ja kansanäänestystä, muodostetaan selkeä Katalonian itsenäistymistä vastustava vähemmistöaluehallitus Ciudadanoksen, PPC:n ja PSC:n johdolla tai neljäntenä vaihtoehtona toimivaa aluehallitusta ei saada kahdessa kuukaudessa aikaan ja Katalonia ajautuu kolmansiin peräkkäisiin ennenaikaisiin alueparlamenttivaaleihin alkuvuodesta 2016. Itse näen tällaisessa itsenäistymisen kannattajien häviö tilanteessa todennäköisenä joko viimeistä vaihtoehtoa tai sitten laajempaa vasemmistolaista koalitiota CSQEP:n johdolla.

 

4. Antaako Katalonian vastavalittu alueparlamentti ensitöikseen itsenäistymissiirtymäkauden alkamista koskevan julistuksen? Jos Junts pel Si voittaa vähintään 68 alueparlamenttivaalien, niin alueparlamentti tulee aivan varmasti antamaan kyseisen julistuksen. Koska tiekartta itsenäistymiseen on Junts pel Si:n eikä CUP:n, tätä ei voida varmuudella sanoa siinä todennäköisessä tilanteessa että Junts pel Si ja CUP voittavat ehdottoman enemmistön ainoastaan yhteenlaskettuna. Kuitenkin on todennäköistä että itsenäistymissiirtymäkauden askelista päästään CUP:n kanssa huomattavasti helpommin sopuun kuin aluehallituksen tukemisesta ja erityisesti aluepresidentin virasta vaikka CUP haluaisikin välittömän yksipuolisen itsenäistymisjulistuksen.

 

5. Lähteekö siirtymäkausi itsenäistymiseen liikkeelle suunnitelmien mukaisesti ja onko Espanjan vastaus odotettu? Jos Junts pel Si ja CUP voittavat ehdottoman enemmistön alueparlamenttipaikkoja, suunnitelmien mukainen itsenäistymissiirtymäkausi näyttäisi seuraavalta: vastavalitun Katalonian alueparlamentin enemmistöllä hyväksymä itsenäistymissiirtymäkauden julistus (tarkoitettu sekä Espanjan hallitukselle että kansainvälisesti ja sisältää perustelut aloittamiselle, siirtymäkauden aikataulun sekä kohdan jossa todetaan ettei siirtymäkautta keskeytetä vaikka sen laillisuus kyseenalaistetaan Espanjan oikeusjärjestelmän puitteissa) --> siirtymäkauden aluehallituksen muodostaminen --> aluehallitus pyytää virallisesti Espanjan hallitusta neuvottelemaan Katalonian itsenäistymiseen liittyvistä käytännön asioista ja kansainvälisesti informoi tapahtumista --> aluehallitus valmistelee ja toimeenpanee ns. itsenäisen valtion rakennelmat sisältäen mm. keskuspankin, sosiaaliturvajärjestelmän ja valtiovarainministeriön Katalonian kansallisen siirtymän neuvoston dokumenttien sekä Junts pel Si:n vaaliohjelman pohjalta --> alueparlamentti laittaa alulle kansalaisten osallistumisprosessin itsenäisen Katalonian tasavallan perustuslain kirjoittamiseksi --> alueparlamentti hyväksyy väliaikaisen perustuslain sekä siirtymäkautta ja lainsäädännön jatkuvuutta koskevain lain --> Katalonian alueparlamentti antaa (yksipuolisen) itsenäistymisjulistuksen --> pidetään itsenäisen Katalonian tasavallan ensimmäiset parlamenttivaalit --> neuvotteluja Espanjan kanssa jatketaan tai niitä yritetään aloittaa uudelleen ja haetaan kansainvälistä tunnustusta itsenäiselle Katalonian tasavallalle --> kansalaisten osallistumisprosessin ja poliittisten neuvotteluiden pohjalta kirjoitettu itsenäisen Katalonian tasavallan perustuslaki hyväksytään vastavalitun parlamentin toimesta --> perustuslaista järjestetään ratifioiva kansanäänestys, joka myös päättää ja ratifioi koko siirtymäkauden itsenäistymiseen.

 

On todennäköistä – ja sitä todennäköisempää mitä selkeämpi enemmistö itsenäistymistä kannattaville ehdokaslistoille äänestetään 27. päivän vaaleissa – että siirtymäkausi alkaa edellä esitetyn suunnitelman pohjalta mutta erityisesti Espanjan vastustuksen vuoksi ei tule etenemään noin selkeästi ja jouhevasti. Junts pel Si on sitä mieltä että jos Espanja tavalla tai toisella estää edellä kuvatun siirtymäkauden itsenäistymiseen, Katalonia tulee julistautumaan välittömästi yksipuolisesti itsenäiseksi ja jatkaa siirtymäkauden loppuun itsenäisenä valtiona. On vielä vaikea arvioida missä vaiheessa kynnys yksipuoliseen itsenäistymisjulistukseen ylitetään. Kuten olemme nähneet, itsenäisten valtioiden rakennelmien valmisteluja on jo nyt estetty Espanjan perustuslakituomioistuimen toimesta. Espanjan ensimmäinen konkreettinen vastaus Katalonian siirtymäkauden aloittamiseen on se että hallitus valittaa siirtymäkauden aloittavasta julistuksesta Espanjan perustuslakituomioistuimeen, joka mitätöi sen perustuslain vastaisena. Siirtymäkautta on syytä analysoida tarkemmin siinä tapauksessa että se todellakin alkaa katalaanien äänestettyä itsenäistymisen puolesta 27. päivä syyskuuta 2015.

 

---------------

P.S. Olin Barcelonassa Katalonian kansallispäivän aikaan viime viikolla ja olen menossa sinne vaalitarkkailutehtäviin alueparlamenttivaaleja varten. Seuraa tarkemmin Katalonian tapahtumia twitterissä @JanneRiitakorpi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Kiitos näistä Kataloniaa käsittelevistä, asiantuntevista ja puhuttelevista kirjoituksista!

On ollut kutkuttavaa lukea samaan aikaan katalonialaisten 1600-luvun kapinaa käsittelevää kirjallisuutta ja seurata sivusta historian kolmatta näytöstä reaaliajassa.

Sen verran on vettä virrannut Ebrossa, että nykyään Katalonian itsemääräämisoikeuden liikuttajina toimivat poliittiset puolueet, kun taas neljäsataa vuotta sitten katalonialainen partikularismi ruumiillistui perustuslakeja ja fueroseja (privilegioita) palvoneissa instituutioissa. Myös nykypäivän Conde Duque Olivares, Santa Coloma ja Pau Claris loistavat poissaolollaan; Protonotario Jerónimo de Villanuevan moderni vastine tosin löytynee jostain Madridin vallan käytäviltä...

Käyttäjän janneriitakorpi1 kuva
Janne Riitakorpi

Kiitos mielenkiintoisesta kommentista. Kuten hyvin varmasti tiedät sieltä 1600-luvun kapinastahan juontaa juurensa esim. Els Segadors ja sitten ensimmäinen Katalonian tasavaltalaisjulistus Pau Clarisin toimesta.

Olin viime viikolla livenä paikan päällä tässä aluehallinnon järjestämässä Katalonian kansallispäivän virallisessa esityksessä Palau de la Generalitatin edessä ja varsinkin sen jälkimmäinen osa, jossa käytiin läpi Katalonian historiaa käyttäen koko Generalitat rakennuksen seinää valkokankaana, oli todella vaikuttava: http://www.ccma.cat/tv3/alacarta/especial-informat...

Toimituksen poiminnat