Kirjoituksia ja kommentteja Katalonian poliittisesta tilanteesta

Muutoksen tuulia Espanjassa ja Kataloniassa

Viime sunnuntaina 24.5. nähtiin varsin odotettu poliittinen murros Espanjassa. Perinteinen kaksipuoluemaa (kansanpuolue PP ja sosialistit PSOE) on nyt ainakin alue- ja paikallistasolla selkeästi monipuoluemaa. Ensinnäkin 13 alueparlamenttivaalissa uudet Podemos ja Ciudadanos puolueet menestyivät hyvin, Podemos kuitenkin selkeästi paremmin kuin Ciudadanos. PP ja PSOE ovat kuitenkin monella itsehallintoalueella vielä kaksi suurinta puoluetta ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Nykyisellä pääministeripuolue kansanpuolueella ei ole enää Galiciaa (jossa vaalit pidetään vasta 2016) ja Ceutan autonomista kaupunkia lukuun ottamatta yksinkertaista enemmistöä yhdessäkään itsehallintoalueen parlamentissa vaikka se jäikin vain yhden paikan päähän siitä Kastilia-La Manchassa, Kastilia ja Leonissa sekä Murciassa.

 

Kaikilla itsehallintoalueilla on siis nyt edessä aluehallitusneuvottelut joko koalition tai vähemmistöhallituksen muodostamiseksi. Kuten Andalusian, jossa oli vaalit maaliskuussa, tapahtumat ovat osoittaneet, neuvotteluista ei tule helppoja. Itse asiassa Andalusiassa vääntöä jatketaan edelleen ja myöskään uudet ennenaikaiset alueparlamenttivaalit eivät ole poissuljettu vaihtoehto. Baleaarien saarilla PP menetti selkeästi yksinkertaisen enemmistönsä ja vasemmistolla (PSOE, Podemos ja paikallisia puolueita) on mahdollisuus sysätä PP oppositioon. Murskatappio kansanpuolueelle tuli myös Valenciassa, jossa tulevan aluehallituksen muodostavat todennäköisesti PSOE, alueellinen Coalicio Compromisis sekä Podemos. Näissä toki vähemmistöhallitukset ovat myös mahdollisia. Aragoniassa PP ei enää saa taakseen enemmistöä alueellisen PAR puolueen tuella, eikä myöskään Ciudadanoksen avulla. Vaikeat neuvottelut ovat edessä koska PSOE:n, Podemoksen ja alueellisten puolueiden yhteistyö ei ole myöskään varmaa.

 

Navarrassa valtaa pitänyt alueellinen konservatiivipuolue UPN (PP:n sisarpuolue) ei enää pysty muodostamaan PSOE:n tukeen nojautuvaa vähemmistöhallitusta kuten viime vaalikaudella mutta toisaalta vasemmiston enemmistökoalitio vaatisi neljän tasavahvan puolueen: Navarran baskipuolue Geroa Bain, baskinationalistisen EH Bildun, Podemoksen sekä PSOE:n yhteistyötä. Asturiaksessa PSOE näyttää pysyvän vallankahvassa, kunhan se ryhtyy yhteistyöhön Podemoksen kanssa. Ainut toinen alue missä PSOE oli suurin puolue, oli Extremadura ja siellä todennäköisin lopputulema on Podemoksen tukeen nojautuva PSOE:n vähemmistöhallitus.

 

Kanarian saaret ovat siinä mielessä poikkeukselliset että siellä nykyinen alueellisen Canary Coalition puolueen sekä PSOE:n aluehallitus pystyy jatkamaan myös vaalien jälkeen. La Riojassa PP joutuu tekemään yhteistyötä Ciudadanoksen kanssa enemmistön saavuttamiseksi. PP menetti selkeästi yksinkertaisen enemmistönsä Cantabriassa ja joutuu tekemään yhteistyötä alueellisen PRC puolueen kanssa halutessaan pysyä vallassa. Toinen vaihtoehto on PRC:n, PSOE:n ja Podemoksen koalitio, joka vaikuttaa todennäköisemmältä koska Cantabriaa on perinteisesti hallinnut PRC-puolue PSOE:n tuella.

 

Kastilia ja Leonissa sekä Murciassa PP jäi yhden paikan päähän edellisellä vaalikaudella pitämästään yksinkertaisesta enemmistöstä. Vähemmistöhallitukselle luontevin yhteistyökumppani on Ciudadanos. Kastilia-La Manchan alueparlamenttiin pääsi vain kolme puoletta: PP, PSOE ja Podemos, joten huolimatta siitä että PP jäi vain yhden paikan päähän yksinkertaisesta enemmistöstä, olisi PSOE:lla ja Podemoksella mahdollisuus sysätä se oppositioon.

 

Espanjan monipuolueistumista kuvaa hyvin se kuinka paljon koalitio/vähemmistöhallitus-kuvioita tulemme näkemään seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana itsehallintoalueiden tasolla. Samaan aikaan pidettiin myös kunnallisvaalit, joissa PP ja PSOE menettivät myös kannatustaan. Huolimatta siitä että PP voitti yhdellä paikalla Ahora Madridin (sisältää Podemoksen) Madridin kaupunginvaltuuston vaaleissa on Ahora Madridilla mahdollisuus PSOE:n tuella päästä valtaan.

 

Huomioita Kataloniasta

 

Kataloniassa järjestettyjen kunnallisvaalien tuloksen kaksi tärkeintä asiaa koskevat Barcelonan kaupunginvaltuustoa sekä itsenäistymistä kannattavien puolueiden kannatusta. Barcelonassa mm. Podemoksesta ja ICV-EUiA puolueesta koostuva Barcelona en Comu voitti niukasti yhdellä paikalla istuvan pormestarin Xavier Triasin CiU-puolueen. Jos Comun johtaja Ada Colau saa aikaan sopimuksia ERC (Katalonian itsenäistymismielinen tasavaltalainen vasemmisto, PSC (Katalonian sosialistipuolue) ja CUP (itsenäistymismielinen äärivasemmisto) puolueiden kanssa hänestä tulee Barcelonan ensimmäinen naispuolinen pormestari.

 

Perinteisesti sosialistit ovat olleet vahvoilla Barcelonassa ja muissakin Katalonian suurimmissa kaupungeissa. CiU voitti Barcelonan ensimmäistä kertaa vuonna 2011. Ada Colau kannattaa jossain määrin Katalonian itsenäistymistä tai ainakin jonkinlaisen Espanjaan kuuluvan Katalonian vapaavaltion perustamista ja haluaa oikean itsenäistymiskansanäänestyksen (kuten myös ICV-EUiA puolue sekä Katalonian Podemoskin jossain määrin kansanäänestystä). Kuitenkin millään näistä ei ole ollut poliittista tahtoa viedä itsenäistymisliikettä eteenpäin CiU ja ERC (sekä CUP ja pienemmät MES ja SI) puolueiden tavoin kun Espanja ei ole myöntynyt – eikä todennäköisesti myönnykään – oikeaan itsenäistymiskansanäänestykseen Kataloniassa.

 

Barcelona en Comu ei tule osallistumaan Katalonian ennenaikaisiin itsenäistymisalueparlamenttivaaleihin 27. syyskuuta 2015 mutta Podemos ja ICV-EUiA tulevat (ehkä jopa yhteisellä listalla, EUiA saattaa tosin vielä liittyä itsenäistymistä kannattaviin puolueisiin). Podemos ja ICV eivät tule kampanjoimaan itsenäistymisen puolesta eivätkä sitoutumaan tiekarttaan vaaleja seuraavasta siirtymäkaudesta CiU, ERC ja CUP puolueiden tapaan. Näin ollen ääni syyskuussa Podemokselle tai ICV:lle on ääni Katalonian itsenäistymistä vastaan – vaikkakin niiden asenne itsenäistymisen/kansanäänestyksen suhteen on aivan erilainen kuin esim. kansanpuolueella tai Ciudadanoksella.

 

Katalonian itsenäistymistä kannattavat puolueet (CiU, ERC ja CUP) lisäsivät kannatustaan vuoden 2011 kunnallisvaaleista seuraavasti:

noin 1,1 miljoonaa ääntä --> 1,4 miljoonaa ääntä

noin 38 % --> 45 %

Puolueet myös lisäsivät kunnanvaltuutettujen sekä yksinkertaisten ja tavallisten enemmistöjen (joko yhden tai useamman itsenäistymistä kannattavan puolueen muodostamana) määräänsä samassa suhteessa.

 

Laajana kuvana itsenäistymistä kannattavat puolueet voittivat vaalit ja 45 % kannatus (unohtamatta viime vuoden marraskuun itsenäistymisäänestyksen numeroita) luovat hyvän pohjan mahdollisuudelle saada yksinkertaiseen Katalonian alueparlamenttienemmistöön vaadittava noin 50 % kannatus syyskuun alueparlamenttivaaleissa. Katalonian provinssipääkaupungeista (Barcelona, Tarragona, Lleida ja Girona) enemmistö itsenäistymisen taakse löytyy vaalien jälkeenkin ainoastaan Gironasta, joskaan sen saavuttaminen Tarragonassa ja Lleidassa ei ollutkaan todennäköistä. Suurissa kaupungeissa on enemmän Espanjan puolueiden (PP ja PSOE:n sisarpuolue PSC) kannattajia ja nyt esim. Podemoksen ja Ciudadanoksen kannattajia kun taas varsinkin CiU:n vahvaa aluetta on koko Katalonian maaseutu sekä pienemmät kaupungit ja mm. Girona.

 

Pieni poliittinen draama nähtiin vaalien jälkeen kun tahojen aluepresidentti Artur Masin CiU-puolueen sisällä väitettiin esittäneen vaatimuksia syyskuun alueparlamenttivaalien lykkäämisestä vuoteen 2016 CiU:n Barcelona-tappion takia. Tässä pitää myös muistaa että CiU (CDC ja UDC puolueiden koalitio) on vaarassa hajota itsenäistymiskysymyksen takia koska pienemmän UDC:n nykyinen johto ei sitä kannata. UDC:n jäsenistö päättää asiasta – eli suhtautumisesta ainakin itsenäistymistiekarttaan – kesäkuun 14. päivä äänestyksessä.

 

Aluepresidentti Mas pysyi kuitenkin lujana ja vakuutti että syyskuun alueparlamenttivaalit tullaan järjestämään.

 

Kaikki Katalonian itsenäistymisliikettä seuranneet tietävät kuinka se eroaa esim. Skotlannista kahdessa hyvin merkittävässä seikassa (jotka ovat aiheuttaneet suurta dramatiikkaa ja ovat selkeitä osasyitä myös esim. siihen miksi asia kiinnostaa minuakin valtavasti). Toinen on Espanjan poikkeuksellisen kielteinen suhtautuminen Katalonian erityispiirteitä ja itsenäistymiskansanäänestysvaatimuksia kohtaan ja toinen on poliittisen itsenäistymisliikkeen hajanaisuus kolmen ideologisesti ja politiikaltaan toisista hyvinkin kaukana olevan puolueen muodossa esim. Skotlannin yhden (SNP) sijasta. Katalonian kansalaisten itsenäistymisliike on myöskin hyvin ainutlaatuinen sekä massiivinen ja omiaan lisäämään sen todennäköisyyttä että huolimatta kaikista vaikeuksista Katalonia tulee todellakin itsenäistymään jos katalaanit äänestävät itsenäistymistä kannattaville puolueille yksinkertaisen enemmistön syyskuun alueparlamenttivaaleissa.

 

------------

 

UDC puolue (Unió Democràtica de Catalunya) on pienempi osa aluepresidentti Artur Masin CiU-koalitiossa CDC puolueen (Convergència Democràtica de Catalunya) ohella. Nykyinen UDC:n johtaja Josep Antoni Duran i Lleida sekä osa puolueen muusta johdosta ei kannata Katalonian itsenäistymistä.

 

UDC:n jäsenistön on määrä päättää kesäkuun 14. päivä sisäisessä äänestyksessä kantansa ensi syyskuun itsenäistymisalueparlamenttivaalien suhteen. Jos UDC päätyy olemaan kannattamatta itsenäistymistä, CiU hajoaa ja osa UDC:stä loikkaa CDC:n kylkeen. Jos taas UDC päätyy CDC:n, ERC:n ja CUP:n oheen osaksi ns. itsenäistymistiekarttaa ja kannattamaan Katalonian itsenäistymistä, sen johtaja Duran on sanonut eroavansa ja perustavansa oman puolueen.

 

Duran haluaisi että UDC:n 14. kesäkuun äänestyksessä päätettäisiin vain UDC:n omasta vaaliohjelmasta/tiekartasta Katalonian tulevaisuuden suhteen eikä suoranaisesti CDC/ERC/CUP tiekartasta tai puhumattakaan itsenäistymisestä suoraan. Näin ollen UDC:n kanta tiekarttaan voitaisiin ratkaista CDC:n ja UDC:n välisissä neuvotteluissa. Duran pelkää sitä että enemmistö UDC:n jäsenistöstä todellakin kannattaa Katalonian itsenäistymistä.

 

Nyt osa UDC:n johtajistoa sekä sadat jäsenet ovat allekirjoittaneet vetoomuksen että 14. kesäkuuta järjestettävässä äänestyksessä kysytään suoraan tuleeko UDC:n toimia Katalonian itsenäistymisen eteen? Näin ollen jos kyllä voittaisi, UDC liittyisi osaksi itsenäistymistiekarttaa ja Artur Masin CiU pysyisi yhtenäisenä. Tämä kaikki on todella tärkeää sen suhteen onnistuvatko itsenäistymistä kannattavat puolueet saamaan yksinkertaisen enemmistön alueparlamenttiin syyskuun 27. päivän vaaleissa vai eivät. Lopulta Katalonian historian merkittävin asia saattaa ratketa hyvinkin niukasti.

 

--------------

 

P.S. Tekemäni video (osa 1/2) Katalonian itsenäistymisliikkeestä.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Kiitos Janne tästä. Mielenkiintoista. Tiedän keneltä kysyä mikä on meininki Espanjassa ja Kataloniassa...

Toimituksen poiminnat