*

Katalonian itsenäistymisliike - kirjoituksia ja kommentteja

Katalonian aluejohto syytteeseen itsenäistymisäänestyksen vuoksi

Eilen 22. joulukuuta Katalonian korkein oikeus otti käsittelyyn Katalonian aluehallituksen presidentti Artur Masia, varapresidentti Joana Ortegaa sekä opetusministeri Irene Rigauta vastaan nostetut syytteet 9. marraskuuta järjestetyn Katalonian itsenäistymisäänestyksen järjestämisestä vastoin Espanjan perustuslakituomioistuimen päätöstä ottaa Espanjan hallituksen asiasta antama valitus käsittelyyn ja näin kieltämällä äänestys ainakin kyseisen käsittelyn ajaksi.

 

Mitä tulee edellisessä blogissani käsittelemiini neuvotteluihin ennenaikaisista alueparlamenttivaaleista, ne ovat edenneet itsenäistymistä kannattavien puolueiden välillä mutta sopua vaalien tyypistä (itsenäistymistä kannattavien puolueiden yhteinen ehdokaslista vai erillisten listojen koalitio) ja vaalien jälkeisen siirtymäkauden kohti itsenäisyyttä periaatteista ei ole vielä saavutettu. Tasavaltalaisen vasemmiston ERC äänestettyä CiU:n kanssa opposition budjettimuutokset nurin joulukuun puolessavälissä saatiin lisäaikaa neuvotteluille aina tammikuun lopulle, jolloin Katalonian budjetti 2015 tulee hyväksyä. Tällöin ERC todennäköisesti äänestää budjettia vastaan, jollei aluepresidentti Mas ole määrännyt ennenaikaisia vaaleja ennen sitä. Deadline neuvotteluille on siis selkeä.

 

Katalonian itsenäistymisäänestys ei ollut kansanäänestys (Espanjan parlamentin esti keväällä 2014) eikä kansalaiskysely (Espanjan perustuslakituomioistuin mitätöi lain sekä asetuksen asiasta syyskuun lopulla) vaan vapaaehtoisten järjestämä kansalaisten osallistumisprosessiin perustunut äänestys. Tällaisen äänestyksen järjestämiseen Katalonialla on oikeus itsehallintolain artiklan 122 perusteella, kuten myös kansalaiskyselyn järjestämiseen. Perustelut miksi perustuslakituomioistuin otti Espanjan hallituksen valituksen sekä kansalaiskyselystä että lopulta myös tästä toteutuneesta äänestyksestä käsittelyyn (ja siten mitätöi ne käsittelyn ajaksi) ovat seuraavat: 1) kansalaiskysely, jota pyrittiin järjestämään Katalonian parlamentin hyväksymän kansalaiskyselylain sekä tarkemman aluepresidentin asetuksen avulla, koski asiaa (Katalonian itsenäistyminen), joka ei ole Katalonian aluehallinnon päätäntävallassa, ja näin ollen laiton, kun taas 2) kansalaisten osallistumisprosessiin nojautunut äänestys, joka ei perustunut mihinkään lakiin tai asetukseen, vaan kansalaisten mielipiteen kysymiseen vapaaehtoisten järjestämänä – mikä pitäisi olla sallittua -, oli kuitenkin tosiasiassa kielletyn kansalaiskyselyn järjestämistä lakia kiertämällä.

 

Espanjan hallituksen mielestä 9. marraskuuta järjestetty äänestys oli siis kansalaiskyselyn (joka sekään ei olisi ollut mitenkään sitova) järjestämistä eri nimen alla koska huolimatta vapaaehtoisten roolista, äänestyksestä vastasi Katalonian aluehallitus ja viimekädessä aluepresidentti Mas, äänestyspaikat sijaitsivat julkisissa rakennuksissa (lähinnä koulut – tästä syystä opetusministeri Rigau on syytettynä) ja tuloksen julkistamisesta vastasi aluehallitus (tarkemmin sanottuna varapresidentti Ortega – mistä syystä hän on syytettynä). Espanjan perustuslakituomioistuin otti näillä perusteluilla varustetun hallituksen valituksen käsittelyyn ainoastaan viittä päivää ennen itse äänestystä marraskuussa. Kun äänestys kuitenkin järjestettiin, Espanjan yleisen syyttäjän virasto nosti väririkkaiden vaiheiden jälkeen lopulta syytteen Masia, Ortegaa ja Rigauta vastaan äänestyksen järjestämisestä.

 

Masia, Ortegaa ja Rigauta syytetään valta-oikeuksien väärinkäytöstä, tottelemattomuudesta perustuslakituomioistuimen päätöksen suhteen sekä julkisten varojen kavalluksesta.

 

Heti äänestyksen jälkeen Espanjan kansallispuolue PP ilmoitti että yleinen syyttäjä nostaa kyseiset syytteet asiasta ennen kuin päätöstä oli edes tehty kyseenalaistaen vallan kolmijakoperiaatteen. Lisäksi Katalonian yleisen syyttäjän virasto katsoi ensin, ettei syytteitä tulisi nostaa koska 1) äänestys ei ollut tosiasiallinen kansalaiskysely tai kansanäänestys (Espanjan pääministeri Rajoykin totesi itse pari päivää ennen äänestystä, että se ei ole ”kansanäänestys, eikä mikään sen tapainen ja siitä syystä merkityksetön”) vaan kansalaisten osallistumisprosessiin perustuva äänestys, johon aluehallinnolla on oikeus itsehallintolain mukaisesti, 2) julkisten varojen käyttö katalaanien haluamaan, lopulta yli 2,3 miljoonaa äänestäjää sisältäneeseen, tapahtumaan tuskin on kavallusta, 3) äänestyksen suorittivat vapaaehtoiset ja 4) Espanjan lain mukaan, jotta oikeuden päätöksen vastainen toiminta voidaan katsoa rikokseksi on oikeuden täytynyt lähettää asiasta kirjallinen varoitus alkuperäisen päätöksen lisäksi, ja perustuslakituomioistuin ei sitä antanut vaikka Katalonian aluehallitus nimenomaan sitä kysyikin heti 5 päivää ennen äänestystä tehdyn päätöksen jälkeen.

 

Lopulta Espanjan yleisen syyttäjän virasto kuitenkin päätti nostaa syyteen ja käski Katalonian yleisen syyttäjän virastoa välittämään sen Katalonian korkeimmalle oikeudelle, joka käsittelee tapauksen. Polemiikki huipentui siihen että Espanjan yleisen syyttäjän viraston johtaja Eduardo Torres-Dulce erosi virastaan henkilökohtaisiin syihin vedoten 18. joulukuuta – monien epäillessä eron johtuneen riidasta Espanjan hallituksen, joka nimittää yleisen syyttäjän, ja Dulcen välillä hallituksen painostettua yleistä syyttäjää nostamaan syytteen Katalonian itsenäistymisäänestyksen järjestäjille.

 

Seuraavaksi Katalonian korkein oikeus ryhtyy tutkimaan asiaa (alkaen 8. tammikuuta) ja todennäköisesti useamman kuukauden tutkinnan jälkeen päättää joko hylätä syytteen tai aloittaa asiasta oikeudenkäynnin. Jos siihen saakka mennään, näemme Katalonian aluehallituksen johtajan (istuvan mutta mahdollisesti myös entisen riippuen mitä mahdollisissa ennenaikaisissa alueparlamenttivaaleissa käy) joutuvan puolustamaan päätöstään järjestää kansalaisten osallistumisprosessiin perustunut mielipideäänestys Katalonian itsenäistymisestä oikeuden edessä. Todennäköistä on kuitenkin syytteiden kaatuminen jossain vaiheessa.

 

On varsin todennäköistä että tutkinta 9. marraskuuta järjestetyn itsenäistymisäänestyksen rikollisuudesta ei kuitenkaan dominoi Espanjan-Katalonian uutisia ensi vuonna. Sen sijaan uutisoinnissa taitavat toistua termit: itsenäistyminen, ennenaikaiset alueparlamenttivaalit, siirtymäkausi itsenäistymiseen, Katalonian itsehallinnon lakkauttaminen, Espanjan parlamenttivaalit loppuvuodesta 2015, Podemos, perustuslakiuudistus sekä viralliseen kansanäänestykseen suostuminen. Vielä on ehkä hiukan aikaista analysoida johtaako tämä kaikki Katalonian itsenäistymiseen seuraavien vuosien aikana, mutta viimeistään tammikuun lopulla tiedämme, otetaanko siinä prosessissa ainakin lyhyellä aikavälillä ratkaisevin askel (ennenaikaiset alueparlamenttivaalit de-facto kansanäänestyksenä virallisen kansanäänestyksen ollessa mahdoton Espanjan vastustuksen vuoksi) vielä ennen Espanjan toukokuun 2015 paikallisvaaleja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat