*

Katalonian itsenäistymisliike - kirjoituksia ja kommentteja

Artur Mas haluaa johtaa Katalonian itsenäisyyteen

Aluehallituksen johtaja Artur Mas julkaisi tänään 3000-päisen yleisön edessä suunnitelmansa kohti Katalonian tulevaisuutta 9. marraskuuta 2014 järjestetyn itsenäistymisäänestyksen jälkeen. Olen pohtinut sitä mitä Kataloniassa tulee tapahtumaan seuraavaksi tässä aikaisemmassa blogissani ja laajemman analyysin aika on vasta kun neuvottelut poliittisten puolueiden välillä tämän Masin suunnitelman pohjalta ovat edenneet seuraavien viikkojen aikana. Joten tässä tiivistän ainoastaan tuoreeltaan Artur Masin suunnitelman sekä esitän siitä joitain lyhyitä huomioita.

 

Mas ei usko että Espanja tulee myöntymään virallisen kansanäänestyksen järjestämiseen ja huolimatta mahdollisesta vallanvaihdoksesta syksyn 2015 Espanjan parlamenttivaaleissa, mitään merkittävää myönnytystä Katalonian vaatimuksiin laajemmasta taloudellisesta itsehallinnosta, kansanäänestyksestä ja kansakuntana tunnustamisesta ei ole luvassa. Epävirallisten itsenäistymisäänestystenhankkeiden, joista 9. marraskuuta toteutunut on sittemmin johtanut mm. rikossyytteisiin juurikin Masia sekä aluehallituksen varapresidentti Joena Ortegaa ja opetusministeri Irene Rigauta vastaan, aika on myöskin ohi. Ainut tapa katalaanien itsenäistymistahdon lopulliseen ja samalla lailliseen selvittämiseen on ennenaikaisten alueparlamenttivaalien muuttaminen de-facto kansanäänestykseksi.

 

Artur Mas hajottaa alueparlamentin ja määrää ennenaikaiset alueparlamenttivaalit jos itsenäistymistä kannattavat puolueet (ainakin keskusta-oikeistolaisen CiU:n CDC siipi ja tasavaltalainen vasemmisto ERC sekä mahdollisesti vihervasemmisto ICV-EUiA ja äärivasemmisto CUP sekä CiU:n UDC siipi) ja itsenäistymistä kannattavat kansalaisjärjestöt (Katalonian kansalliskokous ANC ja Omnium Cultural) muodostavat yhteisen ehdokaslistan itsenäistymisen puolesta. Artur Mas painotti, ettei riitä että puolueet kampanjoisivat erikseen mutta ohjelmassaan kantaa itsenäistymiseen ottaen vaan puoluepoliittiset ristiriidat sivuun jättävä yhteinen ehdokaslista tarvitaan vaalien muuttamiseksi todelliseksi kansanäänestykseksi. Periaatteessa jokin itsenäistymistä kannattava puolue voi jäädä ehdokaslistan ulkopuolelle mutta yhteisen ehdokaslistan, itsenäistymiskoalition, on saatava yksinkertainen enemmistö alueparlamenttipaikoista itsestään – ei yhdessä muiden puolueiden tai toisen listan kanssa.

 

Jos itsenäistymiskoalitio voittaa ennenaikaiset vaalit ja saa yksinkertaisen enemmistön alueparlamenttiin, on se vallassa ainoastaan 18 kuukautta. Tämän ajan kuluessa sen muodostama Katalonian aluehallitus neuvottelee itsenäistymisen Espanjan kanssa, ryhtyy tavoittelemaan kansainvälistä tunnustusta sekä neuvottelee mm. EU:n kanssa, ja laatii itsenäiselle Katalonialle väliaikaisen perustuslain. Neuvottelujen edettyä ja ennen kautensa päätöstä pidettäisiin vielä sitova kansanäänestys itsenäistymisprosessin ratifioimiseksi ja tämän jälkeen itsenäistymiskoalitioenemmistöinen alueparlamentti julistaisi Katalonian itsenäiseksi valtioksi – enemmän tai vähemmän Espanjan hyväksynnällä. Tämän jälkeen pidettäisiin itsenäisen Katalonian parlamenttivaalit, jossa puoluepolitiikka olisi jälleen keskiössä ja uusi parlamentti laatisi maalle pysyvän perustuslain, josta vielä äänestettäisiin kansanäänestyksessä.

 

Artur Mas sanoi että hän voi johtaa Katalonian itsenäisyyteen olemalla itsenäistymiskoalition johdossa – kuitenkin jos näin kävisi, hän ei enää asettuisi ehdolle itsenäisen Katalonian ensimmäisissä parlamenttivaaleissa. Itsenäistymiskoalition ehdokkaiksi voisi tulla nykyisten poliitikkojen lisäksi kansalaisjärjestöjen johtohahmoja.

 

Kaiken tämän tulisi toteutua vuoden 2016 loppuun mennessä ja käytännössä kaikki lähtee liikkeelle tästä päivästä ja tulevien viikkojen neuvottelut poliittisten puolueiden välillä ovat äärimmäisen tärkeitä ja mielenkiintoisia. Jos riittävän laaja sopu yhteisestä ehdokaslistasta saadaan aikaan, ennenaikaiset alueparlamenttivaalit voivat olla edessä jo ensi vuoden alkukuukausina.

 

Artur Masin suunnitelmassa ja yleisestikin ottaen Katalonian itsenäistymisessä on kolme selkeää haastetta: 1) puolueiden yhtenäisyys, 2) ennenaikaisten alueparlamenttivaalien tulos ja 3) Espanjan vastustus asiaan. Näistä viimeisin on tällä hetkellä ajankohtainen juuri 9. marraskuuta järjestetystä äänestyksestä seuranneiden rikossyytteiden takia mutta Espanjalla ei ole mitään ei-äärimmäistä keinoa estää ennenaikaisten alueparlamenttivaalien järjestämistä. Näin ollen tämän Masin suunnitelman selkein Espanjan vastustus liittyy juurikin vasta mahdollisen itsenäistymiskoalition aluevaalivoiton jälkeiseen aikaan ja itsenäistymisneuvotteluihin, joka on vielä liian kaukana spekuloitavaksi.

 

Sen sijaan puolueiden yhtenäisyys on oleellisin asia ja liittyy myös siihen minkälainen tulos mahdollisissa ennenaikaisissa alueparlamenttivaaleissa tulisi. Onnistuvatko itsenäistymistä kannattavat puolueet (osa puolueista vielä kamppailee sen suhteen että kannattavatko vai eivät) muodostamaan kansalaisjärjestöjen tuen avulla sellaisen ehdokaslistan, jolla on realistinen mahdollisuus voittaa ennenaikaiset alueparlamenttivaalit? Nimittäin jos ne eivät siinä onnistu, ei Mas myöskään määrää ennenaikaisia vaaleja.

 

Puolueiden neuvotteluissa seuraavina viikkoina on kolme osa-aluetta: Masin CiU puolueen sisäinen yhtenäisyys, CiU:n ja ERC:n välinen yhteistyö, joka on aivan välttämätöntä, sekä pienempien ICV-EUiA:n ja CUP:n yhteistyö CiU:n ja ERC:n kanssa. Neuvotteluihin tuo aivan varmasti oman sävynsä kansalaisjärjestöjen painostus yhtenäisyyden puolesta – mikä luonnollisesti auttaa Masia.

 

CiU puolueeseen kuuluu Masin liberaalin CDC:n lisäksi pienempi kristillisdemokraattinen UDC puolue, joka ei virallisesti kannata itsenäistymistä eikä ennenaikaisia alueparlamenttivaaleja. Sen kanta tosin ei tietysti ole kiveen kirjattu ja sen on pohdittava kantansa asiaan vielä uudestaan. Jos se pysyy nykyisessä kannassaan, CiU hajoaa.

 

ERC ja sen johtaja Oriol Junqueras kannattavat itsenäistymistä ja ennenaikaisia vaaleja. Erot Masin suunnitelmaan löytyvät siitä että Junqueras haluasi julistaa Katalonian heti yksipuolisesti itsenäiseksi valtioksi itsenäistymistä kannattavien puolueiden voiton jälkeen ja hän ei ole lämmennyt ajatukselle yhteisestä ehdokaslistasta. ERC haluaisi itsenäistymistä kannattavien puolueiden käyvän vaaleihin omilla listoillaan mutta yhteisellä itsenäistymistä kannattavalla ohjelmalla. Junquerasin ja Masin yhteistyö ei ole automaatio mutta käytännössä sen ollessa välttämättömyys, olisi siitä kieltäytyminen ERC:llekin valtaisa tappio. Sitä paitsi jos Junqueras seuraa Masia vielä tämän kerran, antaa Masin johtaa Katalonian itsenäistymiseen – jos niin on tapahtuva – on Junqueras itse ja ERC kuitenkin vahvoilla sitten itsenäisen Katalonian ensimmäisissä parlamenttivaaleissa.

 

Pienemmät ICV-EUiA ja CUP ovat villejä kortteja yhteistä ehdokaslistaa muodostaessa. CUP kannattaa itsenäistymistä ja ennenaikaisia vaaleja mutta periaatteessa tuskin suostuu Masin johtamaan listaan (joskin Mas sanoi, ettei hänen välttämättä tarvitse olla listan ensimmäisenä) – käytännössä näin kuitenkin saattaa silti tapahtua sillä kansalaisjärjestöjen paine voi olla valtaisa. Vihervasemmiston johtaja Joan Herrera ei suoranaisesti kannata – joskin ei vastustakkaan – Katalonian itsenäistymistä mutta ei ole lämmennyt ajatukselle ennenaikaisista vaaleista. UDC:n lisäksi vihervasemmiston kieltäytyminen osallistumisesta itsenäistymiskoalitioon on todennäköisintä – ja ehkä juuri ratkaisevinta.

 

Pelkkä CDC (osa CiU:sta), ERC ja CUP, puhumattakaan pelkästä CDC ja ERC, puolueista koostuva itsenäistymiskoalitio ei välttämättä voita yksinkertaista enemmistöä alueparlamenttivaaleissa. Viimeisin mielipidetiedustelu löytyy tästä. Mielipidetiedustelut kuitenkin muuttuvat vielä ja jos Mas ja Junqueras mahdollisesti pienempien puolueiden tuella saavat yhteisen ehdokaslistan muodostettua, pitää vielä muistaa että siihen tulee mukaan myös kansalaisjärjestöjen johtohahmot, joka varmasti lisää itsenäistymisen kannatusta.

 

Mutta niinhän se pitää ollakin: jos esim. ainoastaan CDC, ERC ja CUP kannattavat itsenäistymistä, niin antamalla äänen heidän, myös kansalaisjärjestöjen johtohahmot sisältävälle, ehdokaslistalle, katalaani äänestää itsenäistymisen puolesta. Antamalla äänen jollekin muulle puolueelle tai ehdokaslistalle, katalaani äänestää itsenäistymistä vastaan. Tämän jälkeen tulos ratkaisee.

 

Ensin on siis oleellista kysyä: ovatko Mas ja Junqueras valmiita yhteistyöhön ja saadaanko, pienet itsenäistymistä mahdollisesti kannattavat puolueet mukaan heidän yhteiseen ehdokaslistaan?

 

Jos vastaus tähän tulee olemaan kyllä, seuraavaksi on syytää kysyä kuinka käy: valitsevatko katalaanit itsenäistymisen ennenaikaisissa alueparlamenttivaaleissa?

 

Jos siihenkin voi aikanaan vastata kyllä, voi alkaa pohtia: miten Espanja vastaa kun Katalonia tulee neuvottelupöytään vaatimuksenaan – ei enää kansanäänestys vaan – itsenäisyys, pääseekö itsenäinen Katalonia Euroopan unionin jäseneksi ja kenestä tulee itsenäisen Katalonian ensimmäinen presidentti/pääministeri?

 

Kävi miten kävi; ei voi olla toteamatta etteikö Katalonia olisi tänään, Artur Masin tarkan suunnitelman julkaisun myötä, ottanut selkeän askeleen kohti itsenäistymistä. Se ei kuitenkaan ollut vielä ratkaisevin askel. Niitä on vielä useampi edessä ja myös kaatuminen on mahdollista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat